Artikkelit
Cold pressor -koe
28.03.1989, Piha (toim): Autonomisen hermoston toimintakokeet. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML: 86: 86-87 (& M. Mäntysaari)
(ei kuvausta)
Esko Länsimies ja Matti Mäntysaari
COLD PRESSOR -KOE
Käden työntäminen jääkylmään veteen aiheuttaa sympaattisen efferentin hermotuksen kautta välittyvän verenkiertovasteen. Terveillä henkilöillä syketaajuus lisääntyy vain hiukan, mutta verenpaine ja vasemman kammion ejektiofraktio suurenevat merkittävästi. Ihon verenvirtaus vähenee. Refleksi välittyy ihon kipu- ja Iämpötilareseptoreista keskushermostoon ja sieltä laajalle elimistöön sympaattisia vasokonstriktorisia säikeitä pitkin.
Kokeessa mitataan syketaajuus, verenpaine ja ihon verenvirtaus laserdoppleilla muutaman minuutin lepovaiheen jälkeen. Sen jälkeen työnnetään (yleensä vasen) käsi rannetta myöten jäiseen veteen minuutin ajaksi ja seurataan hemodynaamista vastetta 5 - 10 minuutin ajan käden vedestä poiston jälkeen. Syketaajuuden ja verenpaineen nousut saavuttavat huippunsa noin yhden minuutin kuluessa provokaation alusta, joten yli 2 - 3 minuutin provokaatioita ei kannata tehdä. Kokeessa syketaajuus nousee 5 - 10 lyöntiä/min, systolinen verenpaine nousee 15 - 30 mmHg ja diastolinen verenpaine 10 - 25 mmHg. Verenpaineen nousun aiheuttaa lähinnä ihon ja suoliston alueen verisuonten supistuminen.
Cold pressor -kokeen aikana plasman adrenaliini- ja noradrenaliinipitoisuudet nousevat voimakkaasti, reniiniaktiivisuus sen sijaan ei muutu.
Käden työntäminen jäiseen veteen on hyvin epämiellyttävä kokemus. Koehenkilö saattaa kiihdyttää hengitystaajuuttaan ja lisätä hengitystilavuuttaan, eli verenkiertorefleksiin sekoittuu myös Valsalva efektiä ja sykkeen hengitysmodulaatiota. Cold pressor -koetta käytettäessä kannattaa huomioida, että tottuminen vähentää kylmäkipua ja verenkierron muutosten suuruutta.
Diabeetikoilla verenpaineen kylmäaltistusvaste on tylppä ja PEP/LVET-suhde suurenee eli diabeetikon sydämen supistumisvireys huonontuu. Hypertensio-potilailla kylmäaltistuksen yhteydessä voi esiintyä pitkittynyttä ja korostunutta verenpaineen nousua, erityisesti verenpainetaudin labillissa alkuvaiheessa. Koetta on käytetty myös koronaarispasmin provosoimiseen. Sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta tulee varoittaa kylmä-refleksistä esimerkiksi talvisen kalastusharrastuksen yhteydessä.
Kylmäaltistuskoetta ei juurikaan ole käytetty kliinisessä työssä, mutta eräissä tieteellisissä tutkimuksissa ja esimerkiksi psykofysiologisen kuormituskokeen vertailussa cold pressor -kokeella on sijansa.
COLD PRESSOR -KOE
Käden työntäminen jääkylmään veteen aiheuttaa sympaattisen efferentin hermotuksen kautta välittyvän verenkiertovasteen. Terveillä henkilöillä syketaajuus lisääntyy vain hiukan, mutta verenpaine ja vasemman kammion ejektiofraktio suurenevat merkittävästi. Ihon verenvirtaus vähenee. Refleksi välittyy ihon kipu- ja Iämpötilareseptoreista keskushermostoon ja sieltä laajalle elimistöön sympaattisia vasokonstriktorisia säikeitä pitkin.
Kokeessa mitataan syketaajuus, verenpaine ja ihon verenvirtaus laserdoppleilla muutaman minuutin lepovaiheen jälkeen. Sen jälkeen työnnetään (yleensä vasen) käsi rannetta myöten jäiseen veteen minuutin ajaksi ja seurataan hemodynaamista vastetta 5 - 10 minuutin ajan käden vedestä poiston jälkeen. Syketaajuuden ja verenpaineen nousut saavuttavat huippunsa noin yhden minuutin kuluessa provokaation alusta, joten yli 2 - 3 minuutin provokaatioita ei kannata tehdä. Kokeessa syketaajuus nousee 5 - 10 lyöntiä/min, systolinen verenpaine nousee 15 - 30 mmHg ja diastolinen verenpaine 10 - 25 mmHg. Verenpaineen nousun aiheuttaa lähinnä ihon ja suoliston alueen verisuonten supistuminen.
Cold pressor -kokeen aikana plasman adrenaliini- ja noradrenaliinipitoisuudet nousevat voimakkaasti, reniiniaktiivisuus sen sijaan ei muutu.
Käden työntäminen jäiseen veteen on hyvin epämiellyttävä kokemus. Koehenkilö saattaa kiihdyttää hengitystaajuuttaan ja lisätä hengitystilavuuttaan, eli verenkiertorefleksiin sekoittuu myös Valsalva efektiä ja sykkeen hengitysmodulaatiota. Cold pressor -koetta käytettäessä kannattaa huomioida, että tottuminen vähentää kylmäkipua ja verenkierron muutosten suuruutta.
Diabeetikoilla verenpaineen kylmäaltistusvaste on tylppä ja PEP/LVET-suhde suurenee eli diabeetikon sydämen supistumisvireys huonontuu. Hypertensio-potilailla kylmäaltistuksen yhteydessä voi esiintyä pitkittynyttä ja korostunutta verenpaineen nousua, erityisesti verenpainetaudin labillissa alkuvaiheessa. Koetta on käytetty myös koronaarispasmin provosoimiseen. Sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta tulee varoittaa kylmä-refleksistä esimerkiksi talvisen kalastusharrastuksen yhteydessä.
Kylmäaltistuskoetta ei juurikaan ole käytetty kliinisessä työssä, mutta eräissä tieteellisissä tutkimuksissa ja esimerkiksi psykofysiologisen kuormituskokeen vertailussa cold pressor -kokeella on sijansa.