Artikkelit
Vanhan vaivat pitkän iän hinta
01.05.1989, Helsingin Sanomat
Vapunpäivän kunniaksi lehti julkaisi poikkeuksellisen pitkän kirjoitukseni - ja varusti sen Adam Korpakin piirroksella (tiimalasissa roikkuva vanha mies). Juttua siteerattiin eri lehdissä ja julkaisuissa vuosien ajan.
Vanhan vaivat pitkän iän hinta
Syövän ja muiden kansatautien ehkäisystä, seulonnasta ja hoidosta on päättyvän talven aikana puhuttu paljon. Keskustelu käynnistyi kolesterolista ja maitorasvoista ja eteni syöpäseulonnan ongelmista sikiön solujen lääketieteellisen käytön etiikkaan.
Ruotsin Lääkärilehdessä professori Fichtelius on ottanut järkevästi kantaa suuriin kansantauteihimme. Esitän hänen ajatuksiaan ja kommenttejani niistä.
Ihminen on simpanssin ja gorillan sukuinen nisäkäs. Jokaisella lajilla on oma, spesifinen ikänsä, jonka jälkeen elimet ovat kuluttaneet uusiutumisvoimansa loppuun. Kun ihminen on saavuttanut lajispesifisen ikänsä, sairastavuus- ja kuolleisuusluvut lisääntyvät jyrkästi. Miehillä mainittu ikä on 76 vuotta ja naisilla 81 vuotta, eikä lajityypillinen ikä ole muuttunut historiallisena aikana. Läntisissä teollisuusmaissa yhä useampi elää noin vanhaksi. Olemme lajina ainutlaatuinen, sillä elämme biologiseen maksimiimme, jopa ylikin, olemme siis yli-ikäisiä nisäkkäitä.
Vanhuuteen liittyvät vaivat eivät ole sairauksia, vaan hinta siitä, että emme kuole nuorina!
Ikääntymiseen liittyvät suurimmat kuolinsyyt ovat sydämen ja aivojen verisuonten viat ja syöpä. Ne kuuluvat ikään eivätkä ole siis sairauksia. Kuolema on luonnollinen osa elämäämme, sen avulla annamme mahdollisuuden uusille sukupolville. Vain ihminen joutuu kuolemaan näiden kuolinsyiden "avulla," muut nisäkkäät kuolevat "luonnollisella" tavalla jo ennen vanhuuttaan.
Lääkäreiden on aseteltava sanansa huolella, kun puhutaan sydäninfarktin, aivohalvauksien tai syövän ehkäisystä. Jos pystymme ehkäisemään sydäninfarktin kuolemme sen sijaan aivohalvaukseen tai syöpään. Jos kaikki syövät voitaisiin poistaa, pitenisi ruotsalaisen keskimääräinen elinikä kahdella vuodella ja tämän päivän 65-vuotias eläisi 14 kuukautta kauemmin. Tosin syöpä koko väestössä lyhentää elinikää 10 - 15 vuotta.
Edellä esitetyn tilnateen tunnustaminen ja hyväksyminen ei estä sitä, että pyrimme estämään kolmen suurimman kuolinsyyn (sydäninfarkti, aivohalvaus, syöpä) aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat. Sairauksien syyt ovat kahtaalla - perinnöllisiä ja hankittuja (ympäristöstä johtuvia). Perintöaineksemme muutoksista 90 prosenttia on spontaaneja eli niiden aiheuttajaa ei tunneta.
Koko elämän kehittyminen, evoluutio, perustuu spontaaneihin mutaatioihin. Syöpä on hinta olemassaolostamme. Jos mutaatioita ei olisi tai niitä ei enää tapahtuisi, seurauksena olisi elämän päättyminen muutamassa sukupolvessa. Ydinkatastrofit Tshernobylin tapaan lisäävät sopeutumiskykyämme ympäristömuutoksiin.
Mitä enempi perimäaineksessamme DNA:ssa tapahtuu muutoksia, sitä todennäköisemmin yksi niistä on syövän alku. Mitä pitempään yksilö elää, sitä todennäköisemmin hän saa syövän. Tärkein syy syövän lisääntymiseen on se, että elämme pitempään kuin aikaisemmant sukupolvet (ja että ympäristössämme on mutageeneja enempi kuin aikaisemmin).
Elinympäristössämme mutageenisuuteen voimme vaikuttaa. Työpaikoilla ei saa olla asbestin kaltaisia aineita. Tupakka on suurin eliminoitavissa oleva syövän aiheuttaja. Ongelmajätteiden kierrätyksen järjestäminen ja freonien käytön lopettaminen ovat keinoja, joilla voidaan vähentää syöpävaaraa nuorissa ikäluokissa. Koko väestön syöpämäärää emme varmastikaan pysty vähentämään. Syöpää ei voida eliminoida samalla tavoin kuin isorokko poistettiin, syöpä kuuluu ihmisen biologiaan!
Jokaisella elämällä on sama arvo kuin toisella elämällä, ei enempää eikä vähempää. Arvo on sama olipa kyseessä sikiö, lapsi, työikäinen tai vanhus. Kukaan meistä ei päätä omasta syntymästään ja jokainen meistä tietää, että elämämme päättyy. Syntymä ja kuolema ovat yhtä oleellisia, tärkeitä ja arvokkaita osia ihmisen elämästä. Lääkäri voi muutttaa kuolinsyytä, mutta ei poistaa kuolemaa.
Esko Länsimies
ylilääkäri
Kuopio
Syövän ja muiden kansatautien ehkäisystä, seulonnasta ja hoidosta on päättyvän talven aikana puhuttu paljon. Keskustelu käynnistyi kolesterolista ja maitorasvoista ja eteni syöpäseulonnan ongelmista sikiön solujen lääketieteellisen käytön etiikkaan.
Ruotsin Lääkärilehdessä professori Fichtelius on ottanut järkevästi kantaa suuriin kansantauteihimme. Esitän hänen ajatuksiaan ja kommenttejani niistä.
Ihminen on simpanssin ja gorillan sukuinen nisäkäs. Jokaisella lajilla on oma, spesifinen ikänsä, jonka jälkeen elimet ovat kuluttaneet uusiutumisvoimansa loppuun. Kun ihminen on saavuttanut lajispesifisen ikänsä, sairastavuus- ja kuolleisuusluvut lisääntyvät jyrkästi. Miehillä mainittu ikä on 76 vuotta ja naisilla 81 vuotta, eikä lajityypillinen ikä ole muuttunut historiallisena aikana. Läntisissä teollisuusmaissa yhä useampi elää noin vanhaksi. Olemme lajina ainutlaatuinen, sillä elämme biologiseen maksimiimme, jopa ylikin, olemme siis yli-ikäisiä nisäkkäitä.
Vanhuuteen liittyvät vaivat eivät ole sairauksia, vaan hinta siitä, että emme kuole nuorina!
Ikääntymiseen liittyvät suurimmat kuolinsyyt ovat sydämen ja aivojen verisuonten viat ja syöpä. Ne kuuluvat ikään eivätkä ole siis sairauksia. Kuolema on luonnollinen osa elämäämme, sen avulla annamme mahdollisuuden uusille sukupolville. Vain ihminen joutuu kuolemaan näiden kuolinsyiden "avulla," muut nisäkkäät kuolevat "luonnollisella" tavalla jo ennen vanhuuttaan.
Lääkäreiden on aseteltava sanansa huolella, kun puhutaan sydäninfarktin, aivohalvauksien tai syövän ehkäisystä. Jos pystymme ehkäisemään sydäninfarktin kuolemme sen sijaan aivohalvaukseen tai syöpään. Jos kaikki syövät voitaisiin poistaa, pitenisi ruotsalaisen keskimääräinen elinikä kahdella vuodella ja tämän päivän 65-vuotias eläisi 14 kuukautta kauemmin. Tosin syöpä koko väestössä lyhentää elinikää 10 - 15 vuotta.
Edellä esitetyn tilnateen tunnustaminen ja hyväksyminen ei estä sitä, että pyrimme estämään kolmen suurimman kuolinsyyn (sydäninfarkti, aivohalvaus, syöpä) aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat. Sairauksien syyt ovat kahtaalla - perinnöllisiä ja hankittuja (ympäristöstä johtuvia). Perintöaineksemme muutoksista 90 prosenttia on spontaaneja eli niiden aiheuttajaa ei tunneta.
Koko elämän kehittyminen, evoluutio, perustuu spontaaneihin mutaatioihin. Syöpä on hinta olemassaolostamme. Jos mutaatioita ei olisi tai niitä ei enää tapahtuisi, seurauksena olisi elämän päättyminen muutamassa sukupolvessa. Ydinkatastrofit Tshernobylin tapaan lisäävät sopeutumiskykyämme ympäristömuutoksiin.
Mitä enempi perimäaineksessamme DNA:ssa tapahtuu muutoksia, sitä todennäköisemmin yksi niistä on syövän alku. Mitä pitempään yksilö elää, sitä todennäköisemmin hän saa syövän. Tärkein syy syövän lisääntymiseen on se, että elämme pitempään kuin aikaisemmant sukupolvet (ja että ympäristössämme on mutageeneja enempi kuin aikaisemmin).
Elinympäristössämme mutageenisuuteen voimme vaikuttaa. Työpaikoilla ei saa olla asbestin kaltaisia aineita. Tupakka on suurin eliminoitavissa oleva syövän aiheuttaja. Ongelmajätteiden kierrätyksen järjestäminen ja freonien käytön lopettaminen ovat keinoja, joilla voidaan vähentää syöpävaaraa nuorissa ikäluokissa. Koko väestön syöpämäärää emme varmastikaan pysty vähentämään. Syöpää ei voida eliminoida samalla tavoin kuin isorokko poistettiin, syöpä kuuluu ihmisen biologiaan!
Jokaisella elämällä on sama arvo kuin toisella elämällä, ei enempää eikä vähempää. Arvo on sama olipa kyseessä sikiö, lapsi, työikäinen tai vanhus. Kukaan meistä ei päätä omasta syntymästään ja jokainen meistä tietää, että elämämme päättyy. Syntymä ja kuolema ovat yhtä oleellisia, tärkeitä ja arvokkaita osia ihmisen elämästä. Lääkäri voi muutttaa kuolinsyytä, mutta ei poistaa kuolemaa.
Esko Länsimies
ylilääkäri
Kuopio