Artikkelit
Avosydänkirurgian jonotilanne KYKS:ssa
01.09.1989, Savon Sanomat
(ei kuvausta)
Avosydänkirurgian jonotilanne KYKS:ssa
KYKS on kehittänyt avosydänkirurgiaa hyvin pontevasti. Leikkausjono ei enää pitene ja alkaa lyhentyä vuoden kuluessa, ellei maan hallitus supista terveydenhoidon lähivuosien kehitysohjelmia. Yhtenä ongelman ratkaisuna on kaavailtu yksityisleikkausten lisäämistä, puhutaan jopa uudesta yksityissairaalasta. Mielestäni se malli on huono, sillä ainakin Kuopiossa jouduttaisiin käyttämään keskussairaalan henkilökuntaa. Samasta työntekijöiden joukosta ei voida jatkuvasti ottaa ylimääräisiä tehoja irti ylitöiden muodossa. Se olisi vastoin työntekijöiden suojelua ja kääntyisi heitä itseään vastaan. Jos työntekijät ostetaan pois KYKS:sta paremman palkan avulla, kallistuu leikkaus itä-suomalaisen potilaan ulottumattomiin.
Elokuun puolivälissä 1989 sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen jonottavien potilaiden määrä oli KYKS:ssa noin 650. Juuri laaditun selvityksen mukaan jonossa olevat miehet eivät kuole yhtään sen suuremmalla todennäköisyydellä kuin muutkaan sepelvaltimotautia sairastavat miehet. Puheet kansanmurhasta ovat liioittelua! Kun jonossa olevien määrä suhteutetaan suurimpaan tarvitsevien joukkoon, on koko Itä-Suomessa jonossa 3.5 henkeä tuhatta keski-ikäistä miestä kohden. KYKS-piiristä on 5.1 jonottajaa ja muista keskussairaalapiireistä 2.9.
Sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen jonottavien potilaiden määrä elokuussa 1989 suhteutettuna tuhatta keski-ikäistä miestä kohden Kuopion läänin kunnissa. Keskiarvo KYKS-piirissä on 5.1 ja muissa Itä-Suomen keskussairaalapiireissä 2.9.
Varpaisjärvi 15.9
Suonenjoki 4.7
Vehmersalmi 14.9
Kiuruvesi 4.5
Juankoski 10.3
Kuopio 4.5
Nilsiä 8.6
Karttula 4.3
Vieremä 8.0
Vesanto 4.3
Rautavaara 7.4
Iisalmi 4.0
Rautalampi 7.3
Leppävirta 3.2
Kaavi 6.7
Siilinjärvi 3.1
Lapinlahti 6.1
Keitele 2.7
Pielavesi 5.4
Maaninka 2.2
Varkaus 5.3
Tervo 2.1
Sonkajärvi 5.2
Tuusniemi 0.0
Jonotusluku kertoo, että Kuopion läänin pohjoisilla ja itäisillä alueilla on runsaasti sepelvatimotautia - ja aktiivisia terveyskeskuslääkäreitä. Koko Itä-Suomen alueella on noin 200 000 sepelvaltimotaudille altista miestä, jotka ovat tämänhetkisen leikkauskapasiteetin mukaisessa leikkauskelpoisessa iässä. Jos jonoon asetettaisiin koko alueelta potilaita samaan tahtiin kuin varpaisjärveläisiä ja vehmersalmelaisia, olisi varjoainekuvaukseen jonottamassa 3000 potilasta nykyisen 650 paikalla!
Sepelvaltimotaudin ongelmaa ei voida ratkaista kirurgisesti, ei yhteiskunnan eikä yksityisen sairaalan toimin. Ongelma voidaan ratkaista vain ennaltaehkäisyn avulla - ja hyväksymällä se totuus, että meillä itä-suomalaisilla on taakkanamme alttius sairastua sepelvatimotautiin. Muilla väestöillä on muut taudit. Ennaltaehkäisyä on tehostettava ja panostettava siihen yhtä tarmokkaasti kuin sairauksien hoitoon panostetaan.
ESKO LÄNSIMIES
ylilääkäri, KYKS
Kuopion terveysltk:n jäsen
KYKS on kehittänyt avosydänkirurgiaa hyvin pontevasti. Leikkausjono ei enää pitene ja alkaa lyhentyä vuoden kuluessa, ellei maan hallitus supista terveydenhoidon lähivuosien kehitysohjelmia. Yhtenä ongelman ratkaisuna on kaavailtu yksityisleikkausten lisäämistä, puhutaan jopa uudesta yksityissairaalasta. Mielestäni se malli on huono, sillä ainakin Kuopiossa jouduttaisiin käyttämään keskussairaalan henkilökuntaa. Samasta työntekijöiden joukosta ei voida jatkuvasti ottaa ylimääräisiä tehoja irti ylitöiden muodossa. Se olisi vastoin työntekijöiden suojelua ja kääntyisi heitä itseään vastaan. Jos työntekijät ostetaan pois KYKS:sta paremman palkan avulla, kallistuu leikkaus itä-suomalaisen potilaan ulottumattomiin.
Elokuun puolivälissä 1989 sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen jonottavien potilaiden määrä oli KYKS:ssa noin 650. Juuri laaditun selvityksen mukaan jonossa olevat miehet eivät kuole yhtään sen suuremmalla todennäköisyydellä kuin muutkaan sepelvaltimotautia sairastavat miehet. Puheet kansanmurhasta ovat liioittelua! Kun jonossa olevien määrä suhteutetaan suurimpaan tarvitsevien joukkoon, on koko Itä-Suomessa jonossa 3.5 henkeä tuhatta keski-ikäistä miestä kohden. KYKS-piiristä on 5.1 jonottajaa ja muista keskussairaalapiireistä 2.9.
Sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen jonottavien potilaiden määrä elokuussa 1989 suhteutettuna tuhatta keski-ikäistä miestä kohden Kuopion läänin kunnissa. Keskiarvo KYKS-piirissä on 5.1 ja muissa Itä-Suomen keskussairaalapiireissä 2.9.
Varpaisjärvi 15.9
Suonenjoki 4.7
Vehmersalmi 14.9
Kiuruvesi 4.5
Juankoski 10.3
Kuopio 4.5
Nilsiä 8.6
Karttula 4.3
Vieremä 8.0
Vesanto 4.3
Rautavaara 7.4
Iisalmi 4.0
Rautalampi 7.3
Leppävirta 3.2
Kaavi 6.7
Siilinjärvi 3.1
Lapinlahti 6.1
Keitele 2.7
Pielavesi 5.4
Maaninka 2.2
Varkaus 5.3
Tervo 2.1
Sonkajärvi 5.2
Tuusniemi 0.0
Jonotusluku kertoo, että Kuopion läänin pohjoisilla ja itäisillä alueilla on runsaasti sepelvatimotautia - ja aktiivisia terveyskeskuslääkäreitä. Koko Itä-Suomen alueella on noin 200 000 sepelvaltimotaudille altista miestä, jotka ovat tämänhetkisen leikkauskapasiteetin mukaisessa leikkauskelpoisessa iässä. Jos jonoon asetettaisiin koko alueelta potilaita samaan tahtiin kuin varpaisjärveläisiä ja vehmersalmelaisia, olisi varjoainekuvaukseen jonottamassa 3000 potilasta nykyisen 650 paikalla!
Sepelvaltimotaudin ongelmaa ei voida ratkaista kirurgisesti, ei yhteiskunnan eikä yksityisen sairaalan toimin. Ongelma voidaan ratkaista vain ennaltaehkäisyn avulla - ja hyväksymällä se totuus, että meillä itä-suomalaisilla on taakkanamme alttius sairastua sepelvatimotautiin. Muilla väestöillä on muut taudit. Ennaltaehkäisyä on tehostettava ja panostettava siihen yhtä tarmokkaasti kuin sairauksien hoitoon panostetaan.
ESKO LÄNSIMIES
ylilääkäri, KYKS
Kuopion terveysltk:n jäsen