Artikkelit

Kipuherkkyys ja oireeton sydänlihas-iskemia


FALCONE C, SCONOCCHIA R, GUASTI L, ym.: J Am Coll Cardioi 12: 348-352,1988

Sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa yleensä kivun, angina pectoriksen, mutta yhä merkityksellisemmäksi on tulossa oireeton, kivuton iskemia. Kivuttomuuden syyksi on arveltu yleistä hermoston rappeutumaa (esim. diabeettista neuropatiaa) tai kipukynnyksen tarkemmin määrittelemätöntä muutosta.

Hammasytimen sähköärsytystä käytetään kipukynnyksen mittarina esimerkiksi farmakologiassa. Koe on turvallinen ja kvantifioitavissa. Referoitavassa tutkimuksessa selvitettiin 108 potilaalla rasituskokeen aikaisen iskemiakivun suhteutumista sähköärsytyksellä indusoituun hammaskipuun. Kaikille potilaille lehtiin myös sepelvaltimoiden varjoainetutkimus. Tutkimusaineisto jakautui tasan kivuliaisiin ja kivuttomiin kuormituksen aikaisiin iskemioihin. Oireettomista potilaista 60 % oli tyystin oireettomia sepelvaltimotautinsa osalta, ja tutkimusten aiheena oli infarktin tai muu sepelvaltimotaudin selkeä seuraus.

Ryhmien välillä ei ollut eroja leposyketaajuudessa eikä lepoverenpaineessa. Kipua tuntematon ryhmä kykeni polkemaan kauemmin, mutta ST-lasku oli myös merkitsevästi suurempi. Hainmasytimen sähköärsytyskokeessa oireeton ryhmä ei kokenut kipua maksimaalisenkaan ärystyksen aikana. Oireisen iskemian ryhmässä 80 % koki kipua maksimaalisen ärsytyksen aikana. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei ryhmien välillä ollut eroja.

Kyseessä on erittäin tärkeä havainto, joskin se oli arvattavissa jo etukäteen. Oireeton iskemia on jäävuori, jonka merkitys ollaan vasta löytämässä. Kliinis-fysiologisten tutkimusten merkitys on suuri tässä potilasryhmässä. Miten oireettoman iskemian hoitoon olisi suhtauduttava? Kardiologeilla on kuitenkin vankka halu oireettomienkin ihmisten hoitamiseen (verenpainetauti, hyperlipidemia), joten tässä on seuraava ryhmä.

ESKO LÄNSIMIES