Artikkelit
Makrobioottinen dieetti kitukasvuisuuden syynä
10.10.1989, Duodecim 105: 875-876
Tutkimusreferaatti
Makrobioottinen dieetti kitukasvuisuuden syynä
DAGNELIE P C, STAVEREN W A, KLAVEREN J D, BUREMA J: Eur J Clin Nutr 42: 1007-1016, 1988
Vaihtoehtoista ruokavaliota noudattavat lapset ovat pienempiä ja kevyempiä kuin sekaravintoa syövät. Varsinkin tyystin eläinvalkuaista nauttimattomat eli makrobiootit ovat pienikasvuisia. Milloin kasvun hidastuminen alkaa, ja saavuttavatko ruokavaliota noudattavat lapset ikätoverinsa myöhemmin? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta hollantilaisessa tutkimuksessa, johon osallistui yli 200 alle kahdeksanvuotiasta, tervettä, makrobioottista ruokavaliota noudattavaa lasta, joiden syntymäpaino oli yli 2 500 g. Näiden lasten vanhempien keskipituus (l74cm) oli sama kuin hollantilaisten aikuisten yleensä. Rintaruokinnasta vieroittaminen tapahtui yleensä 13 kuukauden iässä, ja kiinteää ravintoa (täysjyvävelli) alettiin antaa puolen vuoden jälkeen. Ruokavalio sisälsi vain hyvin niukasti eläinvalkuaista (muna, juusto, Iiha). Laihaa kalaa kerran tai kahdesti viikossa nautti 43 % lapsista. Maitoa, D-vitamiinia tai kalanmaksaöljyä käytti vain muutama prosentti.
Ruokavaliota noudattavat lapset jäivät ikätovereistaan jälkeen pituuden, painon ja rasvapoimun paksuuden osalta rintaruokinnasta vieroituksen aikoihin, eivätkä he saavuttaneet ikätovereitaan koulun alkamiseen mennessä. Makrobiootikkopojat olivat yhtä sopusuhtaisia (paino-pituussuhde) kuin sekaravintoa syövät pojat, mutta makrobiootikkotytöt olivat hennompia kuin vantterammat tyttökaverinsa.
Myöhempien selvitysten varaan jää, onko vähäisella pienikasvuisuudella epäsuotuisa (hermoston kehitys) vai suotuisa (syövän ja sepelvaltimotaudin vaara) vaikutusta. Tosin maailmassa on kymmenia miljoonia »makrobiotikkoja» kehitysmaissa, ja tulokset tiedämme!
ESKO LÄNSIMIES