Artikkelit
Kuorsaava lapsi
02.02.1990, Duodecim 106: 592
Tutkimusreferaatti
Kuorsaava lapsi
CORBO G M, FUCIARELLI F. FORESI A, DE BENETO F: Brit Med J 299: 1491-1494, 1989
Aikuisten kuorsaamista ei pidetä enää huvittavana perhedynaamisena ongelmana. Kyseessä on merkittävä vaaratekijä, jonka tutkimisessa suomalaiset ovat olleet näyttävästi mukana. Lasten kuorsaamisen tiedetään liittyvän unihäiriöihin sekä persoonallisuuden ja älyllisen kyvykkyyden poikkeavuuksiin. Kuorsaamisen yleisyydestä lapsilla ei ole tietoa väestötasolla. Italialaisessa tutkimuksessa on selvitetty 6-13-vuotiaiden koululaisten kuorsausta ja niiden liittymistä hengitystiesairauksiin ja vanhempien tupakointitapoihin.
Puolet tutkituista yli 1 600 lapsesta ei kuorsannut koskaan, kolmannes vaiti kuumesairauden yhteydessä, 8 % satunnaisesti ja 7 % säännöllisesti. Satunnaisesti ja säännöllisesti kuorsaavat lapset olivat sairastaneet useammin nuhaa tai astmaa, ja lisäksi heillä esiintyi jatkuvaa limaneritystä useammin kuin kuorsaamattomilla. Tupakoivien vanhempien lapset kuorsasivat lähes kaksi kertaa useammin kuin muut (9 ja 5.5 %). Säännöllisesti kuorsaavista 70 % altistui kotonaan tupakansavulle.
Kuorsaus on miehillä yleisempää kuin naisilla, ja se yleistyy iän myötä. Ennen puberteettia sukupuolten välillä ei ole eroa, ja kuorsauksen esiintyvyys vähenee kasvun myötä. Kuorsauksen liittyminen moniin aikuisiän sairauksiin saattaa juontaa juurensa jo lapsuusiästä. Kuorsaavien lasten terveydentilaa tulisi seurata pitkittäistutkimuksin.
Isien pahat teot näyttävät kostautuvan ainakin ensimmäiseen polveen. Vanhemmille tulee tehdä selväksi, että lasten hengitystietulehdukset ja korvasairaudet ovat yleisiä tupakoivien vanhempien lapsilla. Säästämällä tupakkarahat säästyisi myös lääkäri- ja lääkekuluja.
CORBO G M, FUCIARELLI F. FORESI A, DE BENETO F: Brit Med J 299: 1491-1494, 1989
Aikuisten kuorsaamista ei pidetä enää huvittavana perhedynaamisena ongelmana. Kyseessä on merkittävä vaaratekijä, jonka tutkimisessa suomalaiset ovat olleet näyttävästi mukana. Lasten kuorsaamisen tiedetään liittyvän unihäiriöihin sekä persoonallisuuden ja älyllisen kyvykkyyden poikkeavuuksiin. Kuorsaamisen yleisyydestä lapsilla ei ole tietoa väestötasolla. Italialaisessa tutkimuksessa on selvitetty 6-13-vuotiaiden koululaisten kuorsausta ja niiden liittymistä hengitystiesairauksiin ja vanhempien tupakointitapoihin.
Puolet tutkituista yli 1 600 lapsesta ei kuorsannut koskaan, kolmannes vaiti kuumesairauden yhteydessä, 8 % satunnaisesti ja 7 % säännöllisesti. Satunnaisesti ja säännöllisesti kuorsaavat lapset olivat sairastaneet useammin nuhaa tai astmaa, ja lisäksi heillä esiintyi jatkuvaa limaneritystä useammin kuin kuorsaamattomilla. Tupakoivien vanhempien lapset kuorsasivat lähes kaksi kertaa useammin kuin muut (9 ja 5.5 %). Säännöllisesti kuorsaavista 70 % altistui kotonaan tupakansavulle.
Kuorsaus on miehillä yleisempää kuin naisilla, ja se yleistyy iän myötä. Ennen puberteettia sukupuolten välillä ei ole eroa, ja kuorsauksen esiintyvyys vähenee kasvun myötä. Kuorsauksen liittyminen moniin aikuisiän sairauksiin saattaa juontaa juurensa jo lapsuusiästä. Kuorsaavien lasten terveydentilaa tulisi seurata pitkittäistutkimuksin.
Isien pahat teot näyttävät kostautuvan ainakin ensimmäiseen polveen. Vanhemmille tulee tehdä selväksi, että lasten hengitystietulehdukset ja korvasairaudet ovat yleisiä tupakoivien vanhempien lapsilla. Säästämällä tupakkarahat säästyisi myös lääkäri- ja lääkekuluja.