Artikkelit
Taistelukokemukset ja posttraumaattinen stressihäiriö
02.02.1990, Duodecim 106: 1127
Tutkimusreferaatti
Taistelukokemukset ja posttraumaattinen stressihäiriö
PAIGE S R, REID G M, ALLEN M G, NEWTON J E Biol Psychiatry 27: 419?430,1990
McFALL M E, MURBURG M M, KOM G N, VEITH R C: Biol Psychiatry 27: 1165?1175, 1990
Poikkeuksellisen voimakkaan kokemuksen jälkeen ihmiselle jää sekä psyykkinen että fyysinen reaktioherkkyys joka on tunnustettu omaksi häiriöryhmäkseen vasta noin kymmenen vuotta sitten. Posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) merkitys korostui Vietnamista palanneilla veteraaneilla, joista jopa puolen miljoonan on arvioitu kärsivän PTSD:stä vielä yli 15 vuoden kuluttua taistelukokemuksien Jälkeen.
Referoitavissa selvityksissä tutkittiin PTSD:stä kärsivien Vietnamin sodan veteraanien ja verrokkien reaktioita ääniärsykkeen ja sotafilmien katselun yhteydessä. Elimistön vasteherkkyydet arvioitiin EEG:n, syketaajuuden, verenpaineen ja stressihormoneiden muutosten perusteella. PSTD-potilaiden autonomisen hermoston välittämä vaste ja ahdistuneisuus lisääntyivät enemmän kuin verrokeilla taistelukohtauksia sisältäneen filmin ja ääniärsykkeen vaikutuksesta. Vielä puolen tunnin kuluttua altistuksen päättymisestä muuttujien arvot olivat suurentuneet mutta verrokeilla ei tällöin enää havaittu mitattavia muutoksia. Tutkittavien määrä oli vähäinen, mutta löydösten yhdenmukaisuus vahvistaa oletuksen, että taistelukokemukset muuttavat ainakin osalla veteraaneista psykofysiologisia kuormitusvasteita kroonisille sairauksille altistavaan suuntaan.
Sotaelokuvien ja kirjallisuuden vaikutus saattaa olla epäterveellinen, ainakin niille, joiden autonominen hermosto on piiskautunut herkäksi. Ehkä videofilmeihin tulisi liittää lääkintöhallituksen varoitusteksti!