Artikkelit
Kallis ruoka on myytti
06.10.1990, Savon Sanomat
Encyclopedia Britannican tilaston valossa Suomessa on keskihintainen ruoka
Kallis ruoka on myytti
Maailman tunnetuimman tietoteoksen, Encyclopedia Britannican, tämän vuoden vuosikirja esittää tuoreet ja tarkat tilastot maailman kaikista maista.
Siinä on luetteloituna perheiden tulot (palkka, eläke, sosiaaliset tulonsiirrot) ja menot (ruoka, asuminen jne). Ravintokustannukset on esitetty prosentteina perheen käytettävissä olevan rahan määrästä.
Olen koonnut oheiseen taulukkoon Euroopan maita, erityisesti niitä, joissa suomalaiset käyvät turisteina ja sitten kotiin palattuaan kiroavat meidän ruuan kalleutta.
Kuten huomataan, Suomessa ruuan osuus perheen menoista on EB:n tilaston mukaan vajaa neljännes - samojen periaatteiden mukaan suurin osa Euroopan asukkaista joutuu maksamaan ruuastaan suuremman osan käytettävissään olevasta tulosta.
Kärjessä on EB:n listan mukaan Romania, jossa käytettiin käytettävissä olevasta kokonaistulosta 62,5 prosenttia ruokaan. Seuraavina olivat järjestyksessä: Bulgaria 43,5, Puola 43,5, Turkki 41, Neuvostoliitto 40, Kreikka 38, Jugoslavla 38, Irlanti 35, Portugali 35, Unkari 31, Kypros 31, Espan,ja 27, Tshekkoslovakia 26, Italia 26, Israel 25, Ruotsi 24, Englanti 24, Belgia 24, Suomi 24, Länsi-Saksa 23, Islanti 23, Sveitsi 21, Tanska 20, Ranska 20, Norja 20, Itävalta 17 ja Hollanti 16.
Suomi on kallis maa, mutta se johtuu siitä, että meidän hyvin toimiva yhteiskuntakoneistomme maksaa. Missä on "halpojen" maiden ilmainen terveydenhoito, yliopisto-opetus jne?
Eduskuntavaaleihin valmistuvien tulee keskittyä oleellisiin asioihin vaalityössään eikä tuhlata ruutiaan ruuan hinnan arvosteluun. Nyt on tärkeämpää esittää vaihtoehtonsa energiakysymyksessä, sosiaali-, kulttuuri- ja terveyspalvelujemme säilyttämisestä intergroituvassa Suomessa jne.
ESKO LÄNSIMIES
Maailman tunnetuimman tietoteoksen, Encyclopedia Britannican, tämän vuoden vuosikirja esittää tuoreet ja tarkat tilastot maailman kaikista maista.
Siinä on luetteloituna perheiden tulot (palkka, eläke, sosiaaliset tulonsiirrot) ja menot (ruoka, asuminen jne). Ravintokustannukset on esitetty prosentteina perheen käytettävissä olevan rahan määrästä.
Olen koonnut oheiseen taulukkoon Euroopan maita, erityisesti niitä, joissa suomalaiset käyvät turisteina ja sitten kotiin palattuaan kiroavat meidän ruuan kalleutta.
Kuten huomataan, Suomessa ruuan osuus perheen menoista on EB:n tilaston mukaan vajaa neljännes - samojen periaatteiden mukaan suurin osa Euroopan asukkaista joutuu maksamaan ruuastaan suuremman osan käytettävissään olevasta tulosta.
Kärjessä on EB:n listan mukaan Romania, jossa käytettiin käytettävissä olevasta kokonaistulosta 62,5 prosenttia ruokaan. Seuraavina olivat järjestyksessä: Bulgaria 43,5, Puola 43,5, Turkki 41, Neuvostoliitto 40, Kreikka 38, Jugoslavla 38, Irlanti 35, Portugali 35, Unkari 31, Kypros 31, Espan,ja 27, Tshekkoslovakia 26, Italia 26, Israel 25, Ruotsi 24, Englanti 24, Belgia 24, Suomi 24, Länsi-Saksa 23, Islanti 23, Sveitsi 21, Tanska 20, Ranska 20, Norja 20, Itävalta 17 ja Hollanti 16.
Suomi on kallis maa, mutta se johtuu siitä, että meidän hyvin toimiva yhteiskuntakoneistomme maksaa. Missä on "halpojen" maiden ilmainen terveydenhoito, yliopisto-opetus jne?
Eduskuntavaaleihin valmistuvien tulee keskittyä oleellisiin asioihin vaalityössään eikä tuhlata ruutiaan ruuan hinnan arvosteluun. Nyt on tärkeämpää esittää vaihtoehtonsa energiakysymyksessä, sosiaali-, kulttuuri- ja terveyspalvelujemme säilyttämisestä intergroituvassa Suomessa jne.
ESKO LÄNSIMIES