Artikkelit
Paraniko tehokkuus vai lääkäreiden tulot?
20.11.1991, Viikko-Savo
Kommentti P-L Piirosen kolumniin. PLP:n vastine, liittyy väestövastuukokeilu -keskusteluun
Paraniko tehokkuus vai lääkäreiden tulot?
Viime keskiviikon V-S:n numerossa (13. 11. 91) Pirkko-Liisa Piironen pilkkoi, että 32 viikkotunnin työllä (= lyhentynyt työaika) lääkäreiden kuukausittainen palkka lisääntyi 7500 mk.
Todellisuus tässä asiassa ei kuitenkaan ole noin edullinen väestövastuista työtä tekeville lääkäreille. Olen tarkastanut luvut sekä Terveysviraston vuosiraportista että talouspuolelta.
Väestövastuisessa toiminnassa lääkäreiden palkat kasvoivat 265 000 markkaa kuukaudessa. Tuota lisäkakkua oli jakamassa 39:n vakituisen lääkärin lisäksi puolenkymmentä sijaista jne, eli todellinen keskimääräinen kuukausiansioiden suureneminen oli 6030 mk, mikä on tietysti paljon sekin,
kuitenkin 20 % vähemmän kuin ystäväni Pirkko-Liisa esitti!
Ja tuohon lisäpalkkaan tarvittiin (raportin tieto) 34 viikkotuntia eikä 32 viikkotuntia. Ja on lisäksi muistettava, että väestövastuuseen siirryttäessä erikoislääkäreiden palkkaa pienennettiin yhdellä palkkaluokalla!
Väestövastuukokeilun vuosiraportista löytyy mielenkiintoinen näkökulma: Kun keskimääräinen potilaskäynnin hinta kasvoi 10 % (160 mk:sta 177 mk:aan), niin tuotos, eli käyntien lukumäärä lisääntyi 16 %! Voitaisiinko tuosta vetää se johtopäätös, että terveydenhuollossa on mahdollista lisätä tuottavuutta, eli lisäresurssi tuo enemmän tuotosta kuin pelkän panoksen. En usko, että lääkärit ovat niin ahneita,
että he olisivat lisänneet tuottavuuttaan vain rahan vuoksi, mukana on ns. pehmeitä panoksia, eli mahdollisuus itse vaikuttaa työn tekemiseen, sisältöön jne.
Olin jo kokeiluun siirryttäessä sitä mieltä, että hoitajien jättäminen suorituspalkkauksen ulkopuolelle oli virhe. Eikä pelkoni vaikeuksien ilmaantumisesta ollut aiheeton.
Terveyslautakunnan jäsenenä olen sitä mieltä, että väestövastuukokeilua tulee jatkaa. Sen tuomasta lisäarvosta on nykyistä tuntuvampi osa ohjattava hoitohenkilökunnalle, jonka osuus hyvässä lopputuloksessa on merkittävä.
ESKO LÄNSIMIES
Viime keskiviikon V-S:n numerossa (13. 11. 91) Pirkko-Liisa Piironen pilkkoi, että 32 viikkotunnin työllä (= lyhentynyt työaika) lääkäreiden kuukausittainen palkka lisääntyi 7500 mk.
Todellisuus tässä asiassa ei kuitenkaan ole noin edullinen väestövastuista työtä tekeville lääkäreille. Olen tarkastanut luvut sekä Terveysviraston vuosiraportista että talouspuolelta.
Väestövastuisessa toiminnassa lääkäreiden palkat kasvoivat 265 000 markkaa kuukaudessa. Tuota lisäkakkua oli jakamassa 39:n vakituisen lääkärin lisäksi puolenkymmentä sijaista jne, eli todellinen keskimääräinen kuukausiansioiden suureneminen oli 6030 mk, mikä on tietysti paljon sekin,
kuitenkin 20 % vähemmän kuin ystäväni Pirkko-Liisa esitti!
Ja tuohon lisäpalkkaan tarvittiin (raportin tieto) 34 viikkotuntia eikä 32 viikkotuntia. Ja on lisäksi muistettava, että väestövastuuseen siirryttäessä erikoislääkäreiden palkkaa pienennettiin yhdellä palkkaluokalla!
Väestövastuukokeilun vuosiraportista löytyy mielenkiintoinen näkökulma: Kun keskimääräinen potilaskäynnin hinta kasvoi 10 % (160 mk:sta 177 mk:aan), niin tuotos, eli käyntien lukumäärä lisääntyi 16 %! Voitaisiinko tuosta vetää se johtopäätös, että terveydenhuollossa on mahdollista lisätä tuottavuutta, eli lisäresurssi tuo enemmän tuotosta kuin pelkän panoksen. En usko, että lääkärit ovat niin ahneita,
että he olisivat lisänneet tuottavuuttaan vain rahan vuoksi, mukana on ns. pehmeitä panoksia, eli mahdollisuus itse vaikuttaa työn tekemiseen, sisältöön jne.
Olin jo kokeiluun siirryttäessä sitä mieltä, että hoitajien jättäminen suorituspalkkauksen ulkopuolelle oli virhe. Eikä pelkoni vaikeuksien ilmaantumisesta ollut aiheeton.
Terveyslautakunnan jäsenenä olen sitä mieltä, että väestövastuukokeilua tulee jatkaa. Sen tuomasta lisäarvosta on nykyistä tuntuvampi osa ohjattava hoitohenkilökunnalle, jonka osuus hyvässä lopputuloksessa on merkittävä.
ESKO LÄNSIMIES