Artikkelit
Savuton KYS - huumeeton Suomi
29.03.1991, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Tästä jutusta syntyi melkoinen kirjoitusten tulva - kolumnisti Pentti Tuovinen omalla palstallaan röykytti minua ja sain "huume-dosentin" leiman pitkäksi aikaa.
Tästä jutusta syntyi melkoinen kirjoitusten tulva - kolumnisti Pentti Tuovinen omalla palstallaan röykytti minua ja sain "huume-dosentin" leiman pitkäksi aikaa.
Savuton KYS - huumeeton Suomi
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYSin, entisen KYKSin) henkilökunta on tehnyt hienon päätöksen olla tupakoimatta työaikana. Asiaa on valmisteltu yli vuoden ajan ja 1.4.1991 alkaen KYSin henkilökunta ei tupakoi työaikanaan - ei sisällä eikä ulkona. Samalla toivomme, että vieraamme, sekä saattajat että omaiset, kunnioittavat päätöstämme, mikä on tehty potilaidemme parhaaksi.
Meitä KYSsiläisiä on noin 3000 ja vain vajaat 100 (3 %) ilmoitti olevan vaikeaa toteuttaa yhteistä päätöstä. Heitä varten henkilökunnan terveystoimisto ja jokainen työyhteisö tarjoaa apua. Suomalaisten työaika on maailman lyhimpiä, olemme vuoden aikana työssä 19 % ajastamme ja 61 % vapaalla. Tuon vajaan viidenneksen jaksamme olla ilman tupakkaa.
Toivottavasti KYSsiläisten esimerkki tarttuu kaikkiin kuopiolaisiin ja pohjois-savolaisiin työpaikkoihin. Seuraava tavoite on potilaiden savuttomuus sairaalassa olon aikana. Kansainvälisten raporttien mukaan potilaiden savuttomuudesta on saatu hyviä kokemuksia, myös psykiatrisilla osastoilla. Meillä moni nuoren lupaavasti alkanut tupakkalakko on katkennut Harjamäen tupakkahuoneiden "hoitoyhteisöön."
Entä huumeeton Suomi? Eurooppalaistumisen vatuloimisessa on lähes unohdettu yhdentyvän, rajattoman Euroopan haasteet terveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle. On arvioitu, että pelkästään halventunut alkoholi lisää kulutusta. Siitä seuraa haittavaikutuksia ja kustannuksia sekä terveydenhuollolle että sosiaalitoimelle. Valtion ja kuntien tulot vähenevät ja menot lisääntyvät. Mutta onhan viina halpaa, ei tarvitse roikottaa käsivarret pitkänä Kanarian koneesta tai Ruotsinlaivalta.
Kun Euroopan sisällä ei ole rajavartijoita eikä tulleja, on odotettavissa huumeiden tarjonnan ja saatavuuden räjähdysmäinen kasvu. Tätä ennakoiden Euroopan suurkaupunkien lääketieteelliset ja lainopilliset asiantuntijat ja kaupunkien johtajat esittävät, että huumeiden käyttö laillistetaan eli otetaan yhteiskunnan haltuun (The Lancet, 16.2.1991).
Ajatus tuntuu äkikseltään hurjalta, mutta Suomenkin historiassa on vastaavaa tapahtunut, 1932 lopetettiin kieltolaki, koska poliisi ei kyennyt estämään rikollisuuden ja väkivallan kasvua ja huonolaatuisen viinan aiheuttamat vaarat terveydelle olivat suuret. Nyt meillä vallitsee sama tilanne huumeiden suhteen. Niiden käyttöön liittyy rikollisuutta, väkivaltaisuutta, prostituutiota ja huumeiden huonolaatuisuuden lisäksi kuolemia. AIDS-epidemia on paljolti seurausta huumeiden laittomuudesta, kriminalisoinnista.
Jos tupakka, alkoholi ja kannabis myytäisiin alkoholimyymäläverkoston kautta ja raskaammat huumeet (heroiini ja koka) jaettaisiin tarkemmin valvotusti, voitettaisiin välttää suurin osa niistä ongelmista, jotka odottavat meitä aivan nurkan takana, yhdentyvässä Euroopassa.
Huumeiden käytön laillistamisen myötä ei tietenkään ratkaista kaikkia huumeista johtuvia terveysongelmia, mutta huumeisiin liittyvä rikollisuus, HIV-epidemia ja äkkikuolemat sekä tuotantoon liittyvät ympäristö- ja talousongelmat saataisiin kuriin.
Tällä hetkellä huumeista koituvan taloudellisen hyödyn saa rikollinen ja haittojen maksajana on veronmaksaja. Laillistamisen myötä emme joutuisi enää maksamaan huumeiden hintaa kahteen kertaan. Kirjoitukseni tulee herättämään voimakkaita mielipiteitä. Se on tarkoitukseni. Huumeiden laillistamista vastustavat voimakkaimmin huumekauppiaat, laillistamista puoltavat parhaat asiantuntijat.
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYSin, entisen KYKSin) henkilökunta on tehnyt hienon päätöksen olla tupakoimatta työaikana. Asiaa on valmisteltu yli vuoden ajan ja 1.4.1991 alkaen KYSin henkilökunta ei tupakoi työaikanaan - ei sisällä eikä ulkona. Samalla toivomme, että vieraamme, sekä saattajat että omaiset, kunnioittavat päätöstämme, mikä on tehty potilaidemme parhaaksi.
Meitä KYSsiläisiä on noin 3000 ja vain vajaat 100 (3 %) ilmoitti olevan vaikeaa toteuttaa yhteistä päätöstä. Heitä varten henkilökunnan terveystoimisto ja jokainen työyhteisö tarjoaa apua. Suomalaisten työaika on maailman lyhimpiä, olemme vuoden aikana työssä 19 % ajastamme ja 61 % vapaalla. Tuon vajaan viidenneksen jaksamme olla ilman tupakkaa.
Toivottavasti KYSsiläisten esimerkki tarttuu kaikkiin kuopiolaisiin ja pohjois-savolaisiin työpaikkoihin. Seuraava tavoite on potilaiden savuttomuus sairaalassa olon aikana. Kansainvälisten raporttien mukaan potilaiden savuttomuudesta on saatu hyviä kokemuksia, myös psykiatrisilla osastoilla. Meillä moni nuoren lupaavasti alkanut tupakkalakko on katkennut Harjamäen tupakkahuoneiden "hoitoyhteisöön."
Entä huumeeton Suomi? Eurooppalaistumisen vatuloimisessa on lähes unohdettu yhdentyvän, rajattoman Euroopan haasteet terveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle. On arvioitu, että pelkästään halventunut alkoholi lisää kulutusta. Siitä seuraa haittavaikutuksia ja kustannuksia sekä terveydenhuollolle että sosiaalitoimelle. Valtion ja kuntien tulot vähenevät ja menot lisääntyvät. Mutta onhan viina halpaa, ei tarvitse roikottaa käsivarret pitkänä Kanarian koneesta tai Ruotsinlaivalta.
Kun Euroopan sisällä ei ole rajavartijoita eikä tulleja, on odotettavissa huumeiden tarjonnan ja saatavuuden räjähdysmäinen kasvu. Tätä ennakoiden Euroopan suurkaupunkien lääketieteelliset ja lainopilliset asiantuntijat ja kaupunkien johtajat esittävät, että huumeiden käyttö laillistetaan eli otetaan yhteiskunnan haltuun (The Lancet, 16.2.1991).
Ajatus tuntuu äkikseltään hurjalta, mutta Suomenkin historiassa on vastaavaa tapahtunut, 1932 lopetettiin kieltolaki, koska poliisi ei kyennyt estämään rikollisuuden ja väkivallan kasvua ja huonolaatuisen viinan aiheuttamat vaarat terveydelle olivat suuret. Nyt meillä vallitsee sama tilanne huumeiden suhteen. Niiden käyttöön liittyy rikollisuutta, väkivaltaisuutta, prostituutiota ja huumeiden huonolaatuisuuden lisäksi kuolemia. AIDS-epidemia on paljolti seurausta huumeiden laittomuudesta, kriminalisoinnista.
Jos tupakka, alkoholi ja kannabis myytäisiin alkoholimyymäläverkoston kautta ja raskaammat huumeet (heroiini ja koka) jaettaisiin tarkemmin valvotusti, voitettaisiin välttää suurin osa niistä ongelmista, jotka odottavat meitä aivan nurkan takana, yhdentyvässä Euroopassa.
Huumeiden käytön laillistamisen myötä ei tietenkään ratkaista kaikkia huumeista johtuvia terveysongelmia, mutta huumeisiin liittyvä rikollisuus, HIV-epidemia ja äkkikuolemat sekä tuotantoon liittyvät ympäristö- ja talousongelmat saataisiin kuriin.
Tällä hetkellä huumeista koituvan taloudellisen hyödyn saa rikollinen ja haittojen maksajana on veronmaksaja. Laillistamisen myötä emme joutuisi enää maksamaan huumeiden hintaa kahteen kertaan. Kirjoitukseni tulee herättämään voimakkaita mielipiteitä. Se on tarkoitukseni. Huumeiden laillistamista vastustavat voimakkaimmin huumekauppiaat, laillistamista puoltavat parhaat asiantuntijat.