Artikkelit
Sydänpotilaiden kuntoutusta amerikkalaisittain
01.01.1981, Suomen Lääkärilehti 36 (& R. Rauramaa)
Kirjaesittely
Sydänpotilaiden kuntoutusta amerikkalaisittain
Cardiac Rehabilitation, Adult Fitness and Exercise Testing; Philip K. VUilson, Paul .S. Fardy, Victor F. Froelicher. Lea & Febiger, Philadelphia 1981. 462 sivua. Hinta 205 mk.
Kirjoittajat (terveyskasvattaja, sydänkuntouttaja ja kardiologi) esittävät näkemyksensä ja kokemuksensa liikunnasta »terveen elämäntavan» ylläpitäjänä ja sydän-ja verisuonipotilaiden kuntoutuksessa. Teos on esipuheen mukaan tarkoitettu kaikille. Kenties tämän vuoksi koko sisältö ei palvele oikein mitään ammattiryhmää, mutta jokaiselle siinä on kyllä jotakin.
Aluksi selvitellään 60 sivulla perusteet ja sydämen ja verenkierron tutkimusmenetelmät. 165 sivua käytetään kuntoutusorganisaation perustamisen, talouden, henkilöstön ja laitteiden tarkasteluun. Noin 100 sivulla selvitetään kuntoutumisen arviointimenetelmiä, lähinnä kuormituskokeita. 50 sivulla esitellään liikunnan annostelua ja lopuksi arvioidaan 60 sivulla tulevaisuuden näkymiä.
Kuntoutuksen organisaation ja tulevaisuuden tarkasteluun on siis käytetty puolet kirjan sivumäärästä. Yleensä nämä asiat sivuutetaan tämän alan kirjoissa varsin vähin maininnoin. Esitys aloitetaan kuntoliikuntaohjelman tavoitteista, organisaatiomallista ja jatketaan yleisen mielipiteen voittamiseen tähtäävien toimenpiteiden selvittelyllä. Tämä osa on meillä usein laiminlyöty laajoissa tutkimushankkeissa. Voimakkaan johtajan merkitystä ja tämän hallinnolta tarvitsemaa tukea korostetaan erityisesti. Kaiken on oltava lisäksi vaihtelevaa ja hauskaa! Organisaation tarkastelussa esitetään erilaisiin ohjelmiin tarvittavaa työvoimaa, tiloja ja laitteita sekä näiden kustannuksia. Tämä lähestymistapa on lääkärikoulutuksen saaneelle uutta. Amerikkalaisen tehokkaasti esitettyinä saattavat nämä tiedot olla terveyden »hallitsijoillekin» tutustumisen arvoisia.
Kirjassa on esitetty yksityiskohtaisesti henkilökuntaa rekrytoitaessa, potilaita informoitaessa jne. kävtettävien lomakkeiden mallit. Kuntoutusyksikön laitteiston hankintakustannuksiksi arvioidaan 750 000 mk ja käytökustannuksiksi palkkoineen 1,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Henkilöstömääräksi on arvioitu 10 kokopäivätoimista ja toinen mokoma osapäivätoimisia. Kulut on tarkoitus peittää toiminnan tuloilla. Kirjoittajat pitävät budjetin huolellista laatimista ja seurantaa hankkeen menestymisen ja laajenemisen kulmakivenä. Kirjassa esitettyjä lukuja on kiinnostavaa verrata UKK-instituutista esitettyihin!
Tulevaisuuden kehitysnäkymistä käsitellään tietenkin ensimmäisenä tietokonetta. Tärkeänä pidetään asiantuntijoiden käyttämistä tietojärjestelmien suunnitteluun. Runko tulisi säilvttää muuttumattomana, jotta kerätty tieto ei menisi hukkaan.
Toisena tulevaisuuden asiana tarkastellaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kehitystä. Henkilökunnan määrä on 30 vuodessa puolitoistakertaistunut, mutta palvelujen kustannukset ovat 15-kertaistuneet! 1990-luvun tavoitteena pidetään, että fyysisen kunnon lisääminen parantaa terveydentilaa, ei niinkään kvantitatiivisesti arvioitavalla tavalla, vaan yleisemmin hyvän olon tunteena. Lapsista tulisi yli 90 % saada mukaan liikuntaohjelmiin. Koululiikuntaan osallistuvien määrän pitäisi kaksinkertaistua niin, että jokaisella on kolme liikuntatuntia viikossa. Myös aikuisväestön (18-65 vuotta) säännölliseen kuntoliikuntaan osallistuvien määrän pitäisi kaksinkertaistua 60 prosenttiin.
Perushoidon lääkäreistä joka toisen pitäisi 1990-luvulla suhtautua aktiivisesti liikuntaan hoitomuotona. Joka neljännen työnantajan pitäisi olla mukana kuntoliikuntaprojekteissa. Käynnissä olevien ohjelmien terveysvaikutusten arvioimisen tulee olla luotettavaa.
Terveyden ja terveiden elämäntapojen merkitys on jo yleisesti herätty huomaamaan. Lääkärien tehtävä aloitetun työn jatkamisessa ja johtamisessa tulee kehittymään 1980-luvulla merkittäväksi.
Suomalaisen ja amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän erot tekevät kirjan yksityiskohtaisuuden osittain raskaslukuisuudeksi. Innostuneet, oman kokemuksen kautta syntyneet näkemykset antavat kuitenkin liikuntaan hoitomuotona uskoville uskonvahvistusta ja epäilijöille kapulaa rattaisiin.
Esko Länsimies
Rainer Rauramaa
Cardiac Rehabilitation, Adult Fitness and Exercise Testing; Philip K. VUilson, Paul .S. Fardy, Victor F. Froelicher. Lea & Febiger, Philadelphia 1981. 462 sivua. Hinta 205 mk.
Kirjoittajat (terveyskasvattaja, sydänkuntouttaja ja kardiologi) esittävät näkemyksensä ja kokemuksensa liikunnasta »terveen elämäntavan» ylläpitäjänä ja sydän-ja verisuonipotilaiden kuntoutuksessa. Teos on esipuheen mukaan tarkoitettu kaikille. Kenties tämän vuoksi koko sisältö ei palvele oikein mitään ammattiryhmää, mutta jokaiselle siinä on kyllä jotakin.
Aluksi selvitellään 60 sivulla perusteet ja sydämen ja verenkierron tutkimusmenetelmät. 165 sivua käytetään kuntoutusorganisaation perustamisen, talouden, henkilöstön ja laitteiden tarkasteluun. Noin 100 sivulla selvitetään kuntoutumisen arviointimenetelmiä, lähinnä kuormituskokeita. 50 sivulla esitellään liikunnan annostelua ja lopuksi arvioidaan 60 sivulla tulevaisuuden näkymiä.
Kuntoutuksen organisaation ja tulevaisuuden tarkasteluun on siis käytetty puolet kirjan sivumäärästä. Yleensä nämä asiat sivuutetaan tämän alan kirjoissa varsin vähin maininnoin. Esitys aloitetaan kuntoliikuntaohjelman tavoitteista, organisaatiomallista ja jatketaan yleisen mielipiteen voittamiseen tähtäävien toimenpiteiden selvittelyllä. Tämä osa on meillä usein laiminlyöty laajoissa tutkimushankkeissa. Voimakkaan johtajan merkitystä ja tämän hallinnolta tarvitsemaa tukea korostetaan erityisesti. Kaiken on oltava lisäksi vaihtelevaa ja hauskaa! Organisaation tarkastelussa esitetään erilaisiin ohjelmiin tarvittavaa työvoimaa, tiloja ja laitteita sekä näiden kustannuksia. Tämä lähestymistapa on lääkärikoulutuksen saaneelle uutta. Amerikkalaisen tehokkaasti esitettyinä saattavat nämä tiedot olla terveyden »hallitsijoillekin» tutustumisen arvoisia.
Kirjassa on esitetty yksityiskohtaisesti henkilökuntaa rekrytoitaessa, potilaita informoitaessa jne. kävtettävien lomakkeiden mallit. Kuntoutusyksikön laitteiston hankintakustannuksiksi arvioidaan 750 000 mk ja käytökustannuksiksi palkkoineen 1,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Henkilöstömääräksi on arvioitu 10 kokopäivätoimista ja toinen mokoma osapäivätoimisia. Kulut on tarkoitus peittää toiminnan tuloilla. Kirjoittajat pitävät budjetin huolellista laatimista ja seurantaa hankkeen menestymisen ja laajenemisen kulmakivenä. Kirjassa esitettyjä lukuja on kiinnostavaa verrata UKK-instituutista esitettyihin!
Tulevaisuuden kehitysnäkymistä käsitellään tietenkin ensimmäisenä tietokonetta. Tärkeänä pidetään asiantuntijoiden käyttämistä tietojärjestelmien suunnitteluun. Runko tulisi säilvttää muuttumattomana, jotta kerätty tieto ei menisi hukkaan.
Toisena tulevaisuuden asiana tarkastellaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kehitystä. Henkilökunnan määrä on 30 vuodessa puolitoistakertaistunut, mutta palvelujen kustannukset ovat 15-kertaistuneet! 1990-luvun tavoitteena pidetään, että fyysisen kunnon lisääminen parantaa terveydentilaa, ei niinkään kvantitatiivisesti arvioitavalla tavalla, vaan yleisemmin hyvän olon tunteena. Lapsista tulisi yli 90 % saada mukaan liikuntaohjelmiin. Koululiikuntaan osallistuvien määrän pitäisi kaksinkertaistua niin, että jokaisella on kolme liikuntatuntia viikossa. Myös aikuisväestön (18-65 vuotta) säännölliseen kuntoliikuntaan osallistuvien määrän pitäisi kaksinkertaistua 60 prosenttiin.
Perushoidon lääkäreistä joka toisen pitäisi 1990-luvulla suhtautua aktiivisesti liikuntaan hoitomuotona. Joka neljännen työnantajan pitäisi olla mukana kuntoliikuntaprojekteissa. Käynnissä olevien ohjelmien terveysvaikutusten arvioimisen tulee olla luotettavaa.
Terveyden ja terveiden elämäntapojen merkitys on jo yleisesti herätty huomaamaan. Lääkärien tehtävä aloitetun työn jatkamisessa ja johtamisessa tulee kehittymään 1980-luvulla merkittäväksi.
Suomalaisen ja amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän erot tekevät kirjan yksityiskohtaisuuden osittain raskaslukuisuudeksi. Innostuneet, oman kokemuksen kautta syntyneet näkemykset antavat kuitenkin liikuntaan hoitomuotona uskoville uskonvahvistusta ja epäilijöille kapulaa rattaisiin.
Esko Länsimies
Rainer Rauramaa