Artikkelit
Asekoulu vai punavankila?
12.08.1995, Savon Sanomat
(ei kuvausta)
Asekoulu vai punavankila?
Puistokadun varrella olevaa laajaa Kasarmipuistoa reunustaa länsilaidalla pitkä kaksikerroksinen punatiilirakennus. Tämän talon käytöstä on tulossa alkaneen syksyn tärkein ja kuumin kunnallispoliittinen puheenaihe Kuopiossa. Rakennuksen nimi (Asekoulu) ei ole sopiva tilojen nykyisen, rauhanomaisen käytön kannalta. Mikä olisi tuon rakennuksen oikea nimi?
Tutustuin taloon ensimmäisen kerran helmikuussa 1960 hakiessani sieltä mäystinsukset Pohjois-Savon Prikaatin alokkaana. 1970-luvun puolivälissä opetin siinä kliinistä fysiologiaa Kuopion Korkeakoulun ensimmäisille lääketieteen opiskelijoille. Missä vaiheessa tuo rakennus sai Asekoulu-nimen? Kuopion "sotahistorian" asiantuntijoista majuri evp Pertti Louni ravitsi minua tiedonnälässäni.
Ensimmäisen maailmansodan vuosina rakennettiin Puistokadun suuntainen tiilirakennus "kasarmiksi yhdelle pataljoonalle". Rakennus on siis 80-vuotias. Venäläiset sotilaat poistuivat Kuopiosta Lappeenrantaan jo ennen rakennuksen valmistumista. Rakennus oli ilmeisesti tyhjillään aina vuoteen 1918, jolloin sinne sijoitettiin Kuopion valtauksen jälkeen punaisen puolen vangit.
Kuopion Sotavarikko toimi siinä 1920- ja 1930-luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen rakennuksessa oli PohSavPr:n pyörä-, suksi- jne. varasto aina prikaatin Kajaaniin siirtymiseen asti 1963. Asekoulu toimi rakennuksessa 10 vuotta eli vuoteen 1973. Kuopion Korkeakoulun hallinto ja keskeiset opetustilat olivat siinä Canthian valmistumiseen asti. Nyt rakennuksessa on Kansalaisopiston toimintoja ja Liikuntatieteen tutkimuslaitos.
Asekoulu on toiminut talossa siis vain 10 vuotta sen 80:sta olemassaolon vuodesta. Kuopioon muuttaneet Korkeakoulun ihmiset tiesivät muuttaneensa viimeksi Asekouluna toimineeseen rakennukseen. Vanhat kuopiolaiset hyväksyivät sen nimen, mitä professoritkin käyttivät. Sanavalmiit kuopiolaiset voisivat keksiä sille sopivamman nimen.
Kansalaisopiston suunnitelmissa rakennusta kutsutaan Taiteiden taloksi. Korkeakoulun Kuopioon tulon kunniaksi sillä voisi olla myös nimi Kukko (KuKKo). Nimeä tärkeämpi on tietysti se, että rakennus tulee olemaan kuntalaisia eniten hyödyttävässä käytössä. Tietojen ja taitojen kartuttaminen rakennuksessa, jonka imperialistinen miehittäjä rakensi sotilaitaan varten, on upea vertauskuva miekkojen takomisesta auraksi. Taidemuseon sijoittaminen rakennukseen ei ole kestävä ja hyvä ratkaisu.
ESKO LÄNSIMIES
koulutuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston II vpj
Puistokadun varrella olevaa laajaa Kasarmipuistoa reunustaa länsilaidalla pitkä kaksikerroksinen punatiilirakennus. Tämän talon käytöstä on tulossa alkaneen syksyn tärkein ja kuumin kunnallispoliittinen puheenaihe Kuopiossa. Rakennuksen nimi (Asekoulu) ei ole sopiva tilojen nykyisen, rauhanomaisen käytön kannalta. Mikä olisi tuon rakennuksen oikea nimi?
Tutustuin taloon ensimmäisen kerran helmikuussa 1960 hakiessani sieltä mäystinsukset Pohjois-Savon Prikaatin alokkaana. 1970-luvun puolivälissä opetin siinä kliinistä fysiologiaa Kuopion Korkeakoulun ensimmäisille lääketieteen opiskelijoille. Missä vaiheessa tuo rakennus sai Asekoulu-nimen? Kuopion "sotahistorian" asiantuntijoista majuri evp Pertti Louni ravitsi minua tiedonnälässäni.
Ensimmäisen maailmansodan vuosina rakennettiin Puistokadun suuntainen tiilirakennus "kasarmiksi yhdelle pataljoonalle". Rakennus on siis 80-vuotias. Venäläiset sotilaat poistuivat Kuopiosta Lappeenrantaan jo ennen rakennuksen valmistumista. Rakennus oli ilmeisesti tyhjillään aina vuoteen 1918, jolloin sinne sijoitettiin Kuopion valtauksen jälkeen punaisen puolen vangit.
Kuopion Sotavarikko toimi siinä 1920- ja 1930-luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen rakennuksessa oli PohSavPr:n pyörä-, suksi- jne. varasto aina prikaatin Kajaaniin siirtymiseen asti 1963. Asekoulu toimi rakennuksessa 10 vuotta eli vuoteen 1973. Kuopion Korkeakoulun hallinto ja keskeiset opetustilat olivat siinä Canthian valmistumiseen asti. Nyt rakennuksessa on Kansalaisopiston toimintoja ja Liikuntatieteen tutkimuslaitos.
Asekoulu on toiminut talossa siis vain 10 vuotta sen 80:sta olemassaolon vuodesta. Kuopioon muuttaneet Korkeakoulun ihmiset tiesivät muuttaneensa viimeksi Asekouluna toimineeseen rakennukseen. Vanhat kuopiolaiset hyväksyivät sen nimen, mitä professoritkin käyttivät. Sanavalmiit kuopiolaiset voisivat keksiä sille sopivamman nimen.
Kansalaisopiston suunnitelmissa rakennusta kutsutaan Taiteiden taloksi. Korkeakoulun Kuopioon tulon kunniaksi sillä voisi olla myös nimi Kukko (KuKKo). Nimeä tärkeämpi on tietysti se, että rakennus tulee olemaan kuntalaisia eniten hyödyttävässä käytössä. Tietojen ja taitojen kartuttaminen rakennuksessa, jonka imperialistinen miehittäjä rakensi sotilaitaan varten, on upea vertauskuva miekkojen takomisesta auraksi. Taidemuseon sijoittaminen rakennukseen ei ole kestävä ja hyvä ratkaisu.
ESKO LÄNSIMIES
koulutuslautakunnan jäsen
kaupunginvaltuuston II vpj