Artikkelit
Sukupuolinen ahdistelu potilas-lääkäri -suhteessa
21.02.1994, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Sukupuolinen ahdistelu potilas-lääkäri -suhteessa
Sukupuolinen ahdistelu työssä tarkoittaa sitä, että miespuoliset työtoverit, asiakkaat tai esimiehet käyttäytyvät tai puhuvat vihjailevasti, tekevät suoria ehdotuksia tai jopa kiristäen vaativat naisen alistumista seksikumppaniksi. Ahdistelua on tapahtunut maailman sivu, mutta vasta vajaat 20 vuotta asiasta on keskusteltu julkisuudessa.
Ilmeisesti nykyinen taloudellisesti vaikea aika altistaa naiset entistä suuremmalle vaaralle joutua työpaikan saamisen tai sen säilyttämisen varjolla sukupuolisen ahdistelun kohteeksi. Onneksi kaikkialla maailmassa on lainsäädäntö tullut naisten avuksi, mutta maailma toimii miesten malliin, valitettavasti!
Terveydenhuollossa hoitajien ja lääkäreiden flirtin ja ihmissuhteiden ympärille on rakennettu kokonainen viihdeteollisuus filmeineen ja kirjoineen. Melkoinen osa tästä on kuitenkin pelkkää mielikuvitusta.
Kyllä ahdistelu sairaaloissakin on silti tunnettu asia. Yhdysvalloissa on tehty virallisia valituksia ja selvityksiä siitä, miten varsinkin naishoitajat, ja valmistumassa olevat naislääkärit ovat joutuneet mieslääkäreiden ja opettajiensa epätoivottavan kiinnostuksen kohteeksi.
Oma hyvin vakava lukunsa on lääkäreiden potilaihinsa kohdistama seksuaalinen ahdistelu tai kumppanuus. Tämä on onneksi hyvin harvinaista, mutta silloin tällöin paljastuu hankalia ja ikäviä tapauksia.
Erityisen selvästi tälle ongelmalle altistuvat pitkissä ja intiimeihinkin kysymyksiin paneutuvissa hoitosuhteissa psykoterapiaa antavat psykiatrit. Näissä hoitosuhteissa potilaan "ihastuminen" analyytikkoonsa saattaa olla osa hoitoprosessia. Oikean ja väärän tunteen välinen rajankäynti on hyvin vaikeaa.
Psykiatrit ovatkin tarkentaneet omia eettisiä ammattinormejaan ja sisällyttävät "kiellettyihin suhteisiin" potilaan ja hänen lääkärinsä välisen kanssakäymisen vielä hoitosuhteen päättymisen jälkeenkin.
Uutena asiana on noussut esille miespotilaiden naislääkäreihin kohdistama seksuaalinen ahdistelu.
Ensimmäinen laaja selvitys tästä ilmiöstä tehtiin Kanadassa, jossa 600 naislääkäriä vastasi työpaikkojen ahdistelua koskevaan vakioituun kyselyyn. Vastanneet työskentelivät perhelääkäreinä Kanadan suurimmassa osavaltiossa. He olivat pääosin alle 40-vuotiaita ja puolet oli harjoittanut lääkärintointa alle neljä vuotta. Heidän potilaistaan reilu neljännes oli miehiä.
Kolme lääkäriä neljästä (75 %) kertoi joutuneensa ainakin kerran ammattiuransa aikana potilaansa ahdistelemaksi. Ahdistelu ilmeni sukupuolisina huomautuksina, ehdottelevina eleinä, tapaamispyyntöinä, kähmintänä ja paljasteluna.
Kaikkein eniten ahdistelua esiintyi päivystysvastaanotoilla ja se kohdistui erityisesti tehtäviä tilapäisesti hoitaviin lääkäreihin.
Ahdisteluksi ymmärrettiin lukuisat tapaukset, joissa potilaat toivoivat sukuelintensä tutkimista, vaikka niissä ei mitään sairautta tai oiretta olisi ollutkaan. Kuten arvata saattaa, ahdistelija oli usein päihtynyt.
Ahdisteluksi luokiteltujen tapausten lisäksi lääkärit raportoivat seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön täyttäviä tapauksia, mutta pitivät niitä potilaan sairauden oireena.
Lääkäreiden suhtautuminen ahdisteluun vaihteli vihastumisesta ja pelosta huvittuneisuuteen ja täydelliseen välinpitämättömyyteen.
Puolet ahdistelun kohteeksi joutuneista lääkäreistä kertoi tapauksesta naispuoliselle kollegalleen. Vain joka 20. tapaus (5 %) saatettiin poliisin tietoon. Suurin osa potilaista jatkoi saman lääkärin potilaana ahdistelun jälkeenkin. Kuitenkin 22 % potilaidensa ahdistelun kohteiksi joutuneista naislääkäreistä piti ahdistelua vakavana.
Ehkäisevinä toimenpiteinä ahdistelun kohteeksi joutuneet lääkärit ehdottivat oman käyttäytymisensä tarkkailua, vastaanottohuoneiden turvallisuuden lisäämistä ja ahdistelun taustalla olevien sosiaalisten ongelmien tiedostamista. Lääkäreiden koulutuksen yhteydessä tulisi valmentaa seksuaalisen ahdistelun kohtaamiseen.
Aika yleisesti vastanneet lääkärit pitivät kuitenkin lääkärin työn yhteydessä ahdistelun kohteeksi joutumista työhön kuuluvana välttämättömänä pahana.
Meillä Suomessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöihin kohdistuneet väkivallanteot ovat hyvin huolestuttavasti lisääntyneet. Kansalaiset purkavat yleistä tuskaansa ja hätäänsä niihin naisiin, jotka palvelutehtävässään kohtaavat tyytymättömät kansalaiset ja jotka ovat vallitsevaan tilanteeseen täysin syyttömiä. Puhelinpornon, television "eroottisten" ohjelmien, puolialastomien tarjoilijoiden ja prostituution ilmaantuminen tai huomattava lisääntyminen on saattanut muuttaa koko yhteiskunnallisen ilmapiirimme.
Onko julkisen sektorin naispuolisista työntekijöistä tulossa julkisia naisia? Työnantajia ja vahvoja vientialoja edustavien edusmiesten (nimenomaan miesten) puheet ja käyttäytyminen kielivät sellaisesta asenteiden muutoksesta, mikä heijastuu halveksivana asenteena myös suhtautumisessa sukupuoliseen ahdisteluun. Yhtenä esimerkkinä valtakunnan korkeimman työriitojen sovittelijan Jorma Reinin kuuluisa kikkelikortti, seksuaalista ahdistelua sekin!
Sukupuolinen ahdistelu työssä tarkoittaa sitä, että miespuoliset työtoverit, asiakkaat tai esimiehet käyttäytyvät tai puhuvat vihjailevasti, tekevät suoria ehdotuksia tai jopa kiristäen vaativat naisen alistumista seksikumppaniksi. Ahdistelua on tapahtunut maailman sivu, mutta vasta vajaat 20 vuotta asiasta on keskusteltu julkisuudessa.
Ilmeisesti nykyinen taloudellisesti vaikea aika altistaa naiset entistä suuremmalle vaaralle joutua työpaikan saamisen tai sen säilyttämisen varjolla sukupuolisen ahdistelun kohteeksi. Onneksi kaikkialla maailmassa on lainsäädäntö tullut naisten avuksi, mutta maailma toimii miesten malliin, valitettavasti!
Terveydenhuollossa hoitajien ja lääkäreiden flirtin ja ihmissuhteiden ympärille on rakennettu kokonainen viihdeteollisuus filmeineen ja kirjoineen. Melkoinen osa tästä on kuitenkin pelkkää mielikuvitusta.
Kyllä ahdistelu sairaaloissakin on silti tunnettu asia. Yhdysvalloissa on tehty virallisia valituksia ja selvityksiä siitä, miten varsinkin naishoitajat, ja valmistumassa olevat naislääkärit ovat joutuneet mieslääkäreiden ja opettajiensa epätoivottavan kiinnostuksen kohteeksi.
Oma hyvin vakava lukunsa on lääkäreiden potilaihinsa kohdistama seksuaalinen ahdistelu tai kumppanuus. Tämä on onneksi hyvin harvinaista, mutta silloin tällöin paljastuu hankalia ja ikäviä tapauksia.
Erityisen selvästi tälle ongelmalle altistuvat pitkissä ja intiimeihinkin kysymyksiin paneutuvissa hoitosuhteissa psykoterapiaa antavat psykiatrit. Näissä hoitosuhteissa potilaan "ihastuminen" analyytikkoonsa saattaa olla osa hoitoprosessia. Oikean ja väärän tunteen välinen rajankäynti on hyvin vaikeaa.
Psykiatrit ovatkin tarkentaneet omia eettisiä ammattinormejaan ja sisällyttävät "kiellettyihin suhteisiin" potilaan ja hänen lääkärinsä välisen kanssakäymisen vielä hoitosuhteen päättymisen jälkeenkin.
Uutena asiana on noussut esille miespotilaiden naislääkäreihin kohdistama seksuaalinen ahdistelu.
Ensimmäinen laaja selvitys tästä ilmiöstä tehtiin Kanadassa, jossa 600 naislääkäriä vastasi työpaikkojen ahdistelua koskevaan vakioituun kyselyyn. Vastanneet työskentelivät perhelääkäreinä Kanadan suurimmassa osavaltiossa. He olivat pääosin alle 40-vuotiaita ja puolet oli harjoittanut lääkärintointa alle neljä vuotta. Heidän potilaistaan reilu neljännes oli miehiä.
Kolme lääkäriä neljästä (75 %) kertoi joutuneensa ainakin kerran ammattiuransa aikana potilaansa ahdistelemaksi. Ahdistelu ilmeni sukupuolisina huomautuksina, ehdottelevina eleinä, tapaamispyyntöinä, kähmintänä ja paljasteluna.
Kaikkein eniten ahdistelua esiintyi päivystysvastaanotoilla ja se kohdistui erityisesti tehtäviä tilapäisesti hoitaviin lääkäreihin.
Ahdisteluksi ymmärrettiin lukuisat tapaukset, joissa potilaat toivoivat sukuelintensä tutkimista, vaikka niissä ei mitään sairautta tai oiretta olisi ollutkaan. Kuten arvata saattaa, ahdistelija oli usein päihtynyt.
Ahdisteluksi luokiteltujen tapausten lisäksi lääkärit raportoivat seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön täyttäviä tapauksia, mutta pitivät niitä potilaan sairauden oireena.
Lääkäreiden suhtautuminen ahdisteluun vaihteli vihastumisesta ja pelosta huvittuneisuuteen ja täydelliseen välinpitämättömyyteen.
Puolet ahdistelun kohteeksi joutuneista lääkäreistä kertoi tapauksesta naispuoliselle kollegalleen. Vain joka 20. tapaus (5 %) saatettiin poliisin tietoon. Suurin osa potilaista jatkoi saman lääkärin potilaana ahdistelun jälkeenkin. Kuitenkin 22 % potilaidensa ahdistelun kohteiksi joutuneista naislääkäreistä piti ahdistelua vakavana.
Ehkäisevinä toimenpiteinä ahdistelun kohteeksi joutuneet lääkärit ehdottivat oman käyttäytymisensä tarkkailua, vastaanottohuoneiden turvallisuuden lisäämistä ja ahdistelun taustalla olevien sosiaalisten ongelmien tiedostamista. Lääkäreiden koulutuksen yhteydessä tulisi valmentaa seksuaalisen ahdistelun kohtaamiseen.
Aika yleisesti vastanneet lääkärit pitivät kuitenkin lääkärin työn yhteydessä ahdistelun kohteeksi joutumista työhön kuuluvana välttämättömänä pahana.
Meillä Suomessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöihin kohdistuneet väkivallanteot ovat hyvin huolestuttavasti lisääntyneet. Kansalaiset purkavat yleistä tuskaansa ja hätäänsä niihin naisiin, jotka palvelutehtävässään kohtaavat tyytymättömät kansalaiset ja jotka ovat vallitsevaan tilanteeseen täysin syyttömiä. Puhelinpornon, television "eroottisten" ohjelmien, puolialastomien tarjoilijoiden ja prostituution ilmaantuminen tai huomattava lisääntyminen on saattanut muuttaa koko yhteiskunnallisen ilmapiirimme.
Onko julkisen sektorin naispuolisista työntekijöistä tulossa julkisia naisia? Työnantajia ja vahvoja vientialoja edustavien edusmiesten (nimenomaan miesten) puheet ja käyttäytyminen kielivät sellaisesta asenteiden muutoksesta, mikä heijastuu halveksivana asenteena myös suhtautumisessa sukupuoliseen ahdisteluun. Yhtenä esimerkkinä valtakunnan korkeimman työriitojen sovittelijan Jorma Reinin kuuluisa kikkelikortti, seksuaalista ahdistelua sekin!