Artikkelit
Imetys ehkäisee lapsuusiän sokeritautia
13.04.1994, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Imetys ehkäisee lapsuusiän sokeritautia
Lapsuusiän sokeritauti eli insuliinihoitoinen diabetes on Suomessa hyvin yleinen sairaus.
Meillä tuota sairautta on lasten määrään suhteutettuna enemmän, kuin missään muualla maailmassa. Myös aikuisiän sokeritautia esiintyy meillä paljon. Näistä syistä johtuen täällä tehdään diabetekseen liittyvää tieteellistä tutkimusta hyvin paljon. Suomalaiset tutkijat ovat koko maailman mittakaavassakin eturivissä.
Lapsuusiän diabetes on monella tapaa ongelmallinen sairaus, sillä vaikka sen vaikeimmat seuraamukset on mahdollista nykyisin torjua, vaatii tämä hoito erittäin paljon henkisiä ja taloudellisia uhrauksia, niin potilaalta, hänen perheeltään kuin yhteiskunnaltakin.
Sairauden ehkäiseminen olisi tietenkin kaikkien kannalta edullista. Jotta sairauden ilmaantuminen voidaan torjua, tulee tuntea sairauden syyt ja sille altistavat tekijät. Tässä on viime vuosina edistytty ja myös suomalaiset tutkijat ovat menestyneet. Lapsuusiän insuliinihoitoisen diabeteksen puhkeamiseen liittyy perintötekijöistä johtuvan alttiuden lisäksi usein infektio ja ravitsemusvirhe.
Perintötekijöille emme vielä voi mitään, enkä toivo, että vanhemmat milloinkaan valikoisivat lastaan "hyvien" tai "huonojen" ominaisuuksien perusteella.
Rokotusohjelmien avulla olemme ilmeisesti voineet eliminoida ne infektioepidemiat, jotka edeltävät diabetekseen sairastumista. Jäljellä on enää yksi suuri vaaratekijä, eli vastasyntyneen altistuminen ravinnon myötä.
Suomalaiset lastenlääkärit ja diabetestutkijat totesivat, että diabetekseen sairastuvilla lapsilla oli lyhyt imetysvaihe tai liian varhainen altistuminen lehmänmaidolle. Tämä havainto on nyt muutaman vuoden aikana varmistettu tuhansilla lapsilla eri puolilla maailmaa.
Diabetes Care-lehdessä oli näiden tutkimusten arvio ja yhteenveto. Kumpi tahansa vaaratekijä lisäsi diabetekseen sairastumista noin 50 prosentilla Kolmea kuukautta lyhyempää imetystä tai 3-4 kuukauden ikää aikaisemmin aloitettua ruokkimista lehmän maidolla pidettiin altistuksen rajoina.
Joissakin tutkimuksissa oli lisäksi viitteitä siitä, että ne lapset, joilla oli diabeteksen ilmaantumista suosivat perintötekijät saivat lähes neljä kertaa useammin diabeteksen altistuessaan varhain lehmän maidolle, kuin jos saman perinnöllisen alttiuden omaavat eivät saaneet lehmän maitoa liian varhain.
"Kaikki mikä tapahtuu luonnon mukaan, tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla" on eräs taolaisuuden peruslauseita.
Näin on lasten ruokinnassakin. Vastasyntyneen elimistö on vielä herkkä ja kehittymätön, jolloin elimistölle vieraat (lehmän) valkuaiset läpäisevät suoliston limakalvon, aiheuttavat lapsen elimistöön poikkeavan toimintatilan, mikä saattaa vuosia myöhemmin ilmetä diabeteksenä.
Suomalainen elintarviketeollisuus on tuottanut äidinmaidon korvikkeita, joita voi turvallisin mielin antaa lapselleen. Lapsen kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana kuitenkin jokainen paivä, minkä äiti voi ja jaksaa imettää, on kuin panisi lapsensa terveyden pankkitilille kultarahoja!
Ja vielä: voi kun lastaan rakastavat isät ja äidit muistaisivat sikiön ja vastasyntyneen haurauden ja alttiuden kaikelle sille vaaralliselle, mitä he pakottavat lapsensa ottamaan vastaan istukan kautta raskauden aikana ja suun ja keuhkojen kautta syntymän jälkeen: alkoholin, lääkkeet, tupakansavun, suolan, turhat mausteet ja lisäaineet.
Muualla maailmassa lapset ovat haastaneet vanhempansa oikeuteen siitä, että ovat joutuneet altistumaan ennen syntymää esimerkiksi sikiötä vahingoittavalle alkoholille.
Meillä Korkein oikeus suuressa viisaudessaan kielsi lapsen tukistamisen. Kuinka paljon parempi olisi ollut tulkita lakia niin, että tupakoiva äiti ja tupakoiva isä tuomittaisiin syntymättömän ja syntyneen lapsensa pahoinpitelystä.
Tukistava vanhempi yleensä haluaa opettaa käyttäytymään ihmisiksi, mutta mitä ihmeen hyötyä lapselle on vanhempien tupakoinnista ja alkoholin käytöstä?
Lapsuusiän sokeritauti eli insuliinihoitoinen diabetes on Suomessa hyvin yleinen sairaus.
Meillä tuota sairautta on lasten määrään suhteutettuna enemmän, kuin missään muualla maailmassa. Myös aikuisiän sokeritautia esiintyy meillä paljon. Näistä syistä johtuen täällä tehdään diabetekseen liittyvää tieteellistä tutkimusta hyvin paljon. Suomalaiset tutkijat ovat koko maailman mittakaavassakin eturivissä.
Lapsuusiän diabetes on monella tapaa ongelmallinen sairaus, sillä vaikka sen vaikeimmat seuraamukset on mahdollista nykyisin torjua, vaatii tämä hoito erittäin paljon henkisiä ja taloudellisia uhrauksia, niin potilaalta, hänen perheeltään kuin yhteiskunnaltakin.
Sairauden ehkäiseminen olisi tietenkin kaikkien kannalta edullista. Jotta sairauden ilmaantuminen voidaan torjua, tulee tuntea sairauden syyt ja sille altistavat tekijät. Tässä on viime vuosina edistytty ja myös suomalaiset tutkijat ovat menestyneet. Lapsuusiän insuliinihoitoisen diabeteksen puhkeamiseen liittyy perintötekijöistä johtuvan alttiuden lisäksi usein infektio ja ravitsemusvirhe.
Perintötekijöille emme vielä voi mitään, enkä toivo, että vanhemmat milloinkaan valikoisivat lastaan "hyvien" tai "huonojen" ominaisuuksien perusteella.
Rokotusohjelmien avulla olemme ilmeisesti voineet eliminoida ne infektioepidemiat, jotka edeltävät diabetekseen sairastumista. Jäljellä on enää yksi suuri vaaratekijä, eli vastasyntyneen altistuminen ravinnon myötä.
Suomalaiset lastenlääkärit ja diabetestutkijat totesivat, että diabetekseen sairastuvilla lapsilla oli lyhyt imetysvaihe tai liian varhainen altistuminen lehmänmaidolle. Tämä havainto on nyt muutaman vuoden aikana varmistettu tuhansilla lapsilla eri puolilla maailmaa.
Diabetes Care-lehdessä oli näiden tutkimusten arvio ja yhteenveto. Kumpi tahansa vaaratekijä lisäsi diabetekseen sairastumista noin 50 prosentilla Kolmea kuukautta lyhyempää imetystä tai 3-4 kuukauden ikää aikaisemmin aloitettua ruokkimista lehmän maidolla pidettiin altistuksen rajoina.
Joissakin tutkimuksissa oli lisäksi viitteitä siitä, että ne lapset, joilla oli diabeteksen ilmaantumista suosivat perintötekijät saivat lähes neljä kertaa useammin diabeteksen altistuessaan varhain lehmän maidolle, kuin jos saman perinnöllisen alttiuden omaavat eivät saaneet lehmän maitoa liian varhain.
"Kaikki mikä tapahtuu luonnon mukaan, tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla" on eräs taolaisuuden peruslauseita.
Näin on lasten ruokinnassakin. Vastasyntyneen elimistö on vielä herkkä ja kehittymätön, jolloin elimistölle vieraat (lehmän) valkuaiset läpäisevät suoliston limakalvon, aiheuttavat lapsen elimistöön poikkeavan toimintatilan, mikä saattaa vuosia myöhemmin ilmetä diabeteksenä.
Suomalainen elintarviketeollisuus on tuottanut äidinmaidon korvikkeita, joita voi turvallisin mielin antaa lapselleen. Lapsen kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana kuitenkin jokainen paivä, minkä äiti voi ja jaksaa imettää, on kuin panisi lapsensa terveyden pankkitilille kultarahoja!
Ja vielä: voi kun lastaan rakastavat isät ja äidit muistaisivat sikiön ja vastasyntyneen haurauden ja alttiuden kaikelle sille vaaralliselle, mitä he pakottavat lapsensa ottamaan vastaan istukan kautta raskauden aikana ja suun ja keuhkojen kautta syntymän jälkeen: alkoholin, lääkkeet, tupakansavun, suolan, turhat mausteet ja lisäaineet.
Muualla maailmassa lapset ovat haastaneet vanhempansa oikeuteen siitä, että ovat joutuneet altistumaan ennen syntymää esimerkiksi sikiötä vahingoittavalle alkoholille.
Meillä Korkein oikeus suuressa viisaudessaan kielsi lapsen tukistamisen. Kuinka paljon parempi olisi ollut tulkita lakia niin, että tupakoiva äiti ja tupakoiva isä tuomittaisiin syntymättömän ja syntyneen lapsensa pahoinpitelystä.
Tukistava vanhempi yleensä haluaa opettaa käyttäytymään ihmisiksi, mutta mitä ihmeen hyötyä lapselle on vanhempien tupakoinnista ja alkoholin käytöstä?