Artikkelit
Kotikissa levittää paiseruttoa
17.05.1994, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Kotikissa levittää paiseruttoa
Lemmikkinä pidettävien eläinten määrä on lisääntynyt nykyisen suurtyöttömyyden myötä.
Syyt ovat ilmeiset; aamulla kotiin jäävällä on seuraaja on jotenkin mielekkäämpää liikkua ulkona koiran kanssa kuin mittailla katuja yksikseen. Koirien ja kissojen yleistyminen kaupungeissa lisää terveysongelmia.
Eläinallergiat ovat lisääntyneet ja muodostavat jo todellisen uhkan satojen tuhansien ihmisten hyvinvoinnille. Enää ei riitä se, että kissan ja koiran omistajat jättävät lemmikkinsä kauppojen ja virastojen ulkopuolelle. Eläinten omistajien tulisi vaihtaa vaatteensa tullessaan julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kissaa tai koiraa sylissään hellinyt koululainen on astmaattisille luokkatovereilleen todellinen terveysterroristi.
Aivan uuden näkökulman lemmikkieläinten vaarallisuudesta omistajilleen ja muille ihmisille tuo raportti (BMJ, 23.4.1994), jonka mukaan Yhdysvaltojen lounaisosien luonnossa eläviä jyrsijöitä pyydystäneet kotikissat ovat saaneet saaliistaan paiseruton.
Sairastuneet kissat ovat siirtäneet ruton ihmisiin joko nuolemalla, raapimalla tai puremalla. Ruttobakteeri siirtyy jopa sairaan kissan hengityksen välityksellä ihmiseen. Toistaiseksi kuolemantapauksia on ollut vasta muutama. Asian vakavuus tulee ilmeiseksi, kun palautan mieliin, että paiserutto tunnetaan paremmin nimellä Musta surma.
Suomen luonnossa elävät jyrsijät eivät sairasta paiseruttoa, joten myyriä ja hiiriä metsästävät kissat eivät voi sairastua ja levittää ruttoa.
Mutta kaikkia muita jyrsijöiden tulehduksia nuo suloiset lemmikkikissat voivat tartuttaa onnellisiin omistajiinsa ja vastahakoisiin naapureihinsa. Leikki-ikäisten lasten vanhempien ja raskaana olevien naisten on oltava erityisen tarkkoja kissojen ja koirien levittämistä sairauksista.
Lasten leikkipaikkoja paskomispaikkoinaan käyttävät kissat ja koirat ovat terveysvaara. Tämä asia on uskallettava sanoa selkeästi jokaiselle kissan ja koiran omistajalle ja vaadittava heiltä vastuullista käytöstä.
Jos naapurisopu tästä kärsii, on vastuuton lemmikin omistaja sovunrikkoja, ei lähimmäinen, joka huolehtii omasta ja syntymättömän tai jo syntyneen lapsensa terveydestä.
0len kirjoittanut palstallani lemmikki- ja kotieläinten aiheuttamista terveysvaaroista vuosittain. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen. EU:n sisällä raivoaa kiista englantilaisten lehmien sairastamasta "hullu lehmä-sairaudesta".
Saksalaiset haluaisivat kieltää naudanlihan tuonnin Englannista vedoten siihen, että seassa saattaa olla tuota aivosairautta sairastaneiden lehmien lihaa. Kuluttajat pelkäävät, että tauti voi tarttua lihasta ihmiseen.
Englantilaiset pitävät tuontikieltoa pelkästään saksalaisten tuottajien juonena omien lihatuotteidensa menekin varmistamiseksi. Kuulumisemme taloudellisesti yhdentyneeseen Eurooppaan mahdollistaa tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen lisäksi myös tautien aikaisempaa vapaamman siirtymisen.
Kansalaisten vastuu itsestään on entistä suurempi, sillä viranomaisvalvonta ja rajoitukset on purettu.
Lemmikkinä pidettävien eläinten määrä on lisääntynyt nykyisen suurtyöttömyyden myötä.
Syyt ovat ilmeiset; aamulla kotiin jäävällä on seuraaja on jotenkin mielekkäämpää liikkua ulkona koiran kanssa kuin mittailla katuja yksikseen. Koirien ja kissojen yleistyminen kaupungeissa lisää terveysongelmia.
Eläinallergiat ovat lisääntyneet ja muodostavat jo todellisen uhkan satojen tuhansien ihmisten hyvinvoinnille. Enää ei riitä se, että kissan ja koiran omistajat jättävät lemmikkinsä kauppojen ja virastojen ulkopuolelle. Eläinten omistajien tulisi vaihtaa vaatteensa tullessaan julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kissaa tai koiraa sylissään hellinyt koululainen on astmaattisille luokkatovereilleen todellinen terveysterroristi.
Aivan uuden näkökulman lemmikkieläinten vaarallisuudesta omistajilleen ja muille ihmisille tuo raportti (BMJ, 23.4.1994), jonka mukaan Yhdysvaltojen lounaisosien luonnossa eläviä jyrsijöitä pyydystäneet kotikissat ovat saaneet saaliistaan paiseruton.
Sairastuneet kissat ovat siirtäneet ruton ihmisiin joko nuolemalla, raapimalla tai puremalla. Ruttobakteeri siirtyy jopa sairaan kissan hengityksen välityksellä ihmiseen. Toistaiseksi kuolemantapauksia on ollut vasta muutama. Asian vakavuus tulee ilmeiseksi, kun palautan mieliin, että paiserutto tunnetaan paremmin nimellä Musta surma.
Suomen luonnossa elävät jyrsijät eivät sairasta paiseruttoa, joten myyriä ja hiiriä metsästävät kissat eivät voi sairastua ja levittää ruttoa.
Mutta kaikkia muita jyrsijöiden tulehduksia nuo suloiset lemmikkikissat voivat tartuttaa onnellisiin omistajiinsa ja vastahakoisiin naapureihinsa. Leikki-ikäisten lasten vanhempien ja raskaana olevien naisten on oltava erityisen tarkkoja kissojen ja koirien levittämistä sairauksista.
Lasten leikkipaikkoja paskomispaikkoinaan käyttävät kissat ja koirat ovat terveysvaara. Tämä asia on uskallettava sanoa selkeästi jokaiselle kissan ja koiran omistajalle ja vaadittava heiltä vastuullista käytöstä.
Jos naapurisopu tästä kärsii, on vastuuton lemmikin omistaja sovunrikkoja, ei lähimmäinen, joka huolehtii omasta ja syntymättömän tai jo syntyneen lapsensa terveydestä.
0len kirjoittanut palstallani lemmikki- ja kotieläinten aiheuttamista terveysvaaroista vuosittain. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen. EU:n sisällä raivoaa kiista englantilaisten lehmien sairastamasta "hullu lehmä-sairaudesta".
Saksalaiset haluaisivat kieltää naudanlihan tuonnin Englannista vedoten siihen, että seassa saattaa olla tuota aivosairautta sairastaneiden lehmien lihaa. Kuluttajat pelkäävät, että tauti voi tarttua lihasta ihmiseen.
Englantilaiset pitävät tuontikieltoa pelkästään saksalaisten tuottajien juonena omien lihatuotteidensa menekin varmistamiseksi. Kuulumisemme taloudellisesti yhdentyneeseen Eurooppaan mahdollistaa tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkumisen lisäksi myös tautien aikaisempaa vapaamman siirtymisen.
Kansalaisten vastuu itsestään on entistä suurempi, sillä viranomaisvalvonta ja rajoitukset on purettu.