Artikkelit
Työsuhteen päättyminen ei ole vaaratonta
01.06.1994, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Työsuhteen päättyminen ei ole vaaratonta
Työttömät miehet ovat työssä käyviä miehiä sairaampia ja heidän kuolleisuutensa on suurempi. Tähän voi olla kaksi selitystä. Joko työttömyys altistaa sellaisille elämäntavoille, jotka suosivat sairauksien ilmaantumista ja äkkikuolemia tai huonon terveyden omaavat joutuvat ensimmäisinä pois työstä. Nyt on Englannissa tehty laaja tutkimus, jossa saadaan aikaisempaa luotettavammin tietoa työttömyyden ja sairauden välisestä yhteydestä.
Perusaineiston muodosti yli 6000 miestä, jotka seurannan alussa olivat 40-59-vuotiaita ja olivat työssä. Tutkimuksen alussa selvitettiin sosio-ekonominen ryhmä, tupakointi, alkoholin käyttö, ylipainoisuus ja aikaisemmat sairaudet. Yli viisi vuotta kestäneen seurannan aikana lähes 2000 koki työttömyyden tai jäi eläkkeelle iän, sairauden tai muun syyn vuoksi. Lähes 400 miestä kuoli seurannan aikana. Heidän kuolinsyynsä selvitettiin lääkärintodistuksista. Elossa olevat ilmoittivat kirjeitse oman arvionsa terveydentilastaan (erinomainen, hyvä, kohtalainen, huono).
Seurannan päättyessä työssä olevista 84 % ilmoitti olevansa hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Vastaava luku sairauden vuoksi eläkkeelle tai työttömäksi jääneillä oli 29 %. Muun kuin terveydellisen syyn vuoksi työttömäksi tai eläkkeelle jääneistä 78 ja 86 % ilmoitti terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi seurannan päättyessä.
Työttöminä olleiden tai eläkkeelle siirtyneiden miesten ryhmässä kuolleisuus oli kaksi kertaa suurempi kuin työssä koko ajan olleiden parissa. Hämmästyttävää oli se,, että myös muiden kuin terveydellisten syiden vuoksi työttömäksi tai eläkkeelle joutuneiden kuolleisuus oli 60-80 % suurempi kuin työssä olevilla. Tämä ero pysyi samanlaisena, vaikka kaikki vaaratekijät otettiin huomioon (siis tupakointi, alkoholin käyttö, saatavuus ja aikaisemmat sairaudet).
Väkivaltaisia kuolemia oli vain muutama. Syövät ja sydänsairaudet olivat kuolleisuuden lisääjinä yhtä yleisiä. Tutkimuksen nuorimmilla eli seurannan lopussa 45-49-vuotiailla työttömyyden aiheuttama kuolemanvaara oli suurin, eli nelinkertainen. Henkisestä tai ruumiillisesta työstä työttömiksi tai eläkkeelle jääneet olivat samalla tavalla alttiita lisääntyneelle kuolemanvaaralle.
Tutkijaryhmä löysi siis useita todisteita siitä, että työelämästä luopuminen joko työttömyyden tai eläkkeelle jäämisen vuoksi on itsenäinen, muista tekijöistä riippumaton kuolleisuuden lisääjä. Se, että sekä sydänsairauksien että syöpien aiheuttama kuolleisuus lisääntyi, puhuu taas syy-seuraussuhdetta vastaan, sillä ei ole olemassa selvää selitystä, miksi syöpä lisääntyisi työstä pois jäämisen yhteydessä. Itse tarjoan selitykseksi elämänmuutoksen aiheuttamia immunologisen vasteen muutoksia, mutta näitä asioita ei ole vielä riittävästi selvitetty.
Työ on teollistuneen maailman miesten itsetunnolle tärkeä. Työn merkitystä voidaan pitää jopa ylikorostuneena. Elämässä on oltava muitakin arvoja ja arvostuksen lähteitä kuin työ. Meidän on kuitenkin kaikin keinoin pyrittävä poistamaan työllistymisen esteet, olivatpa esteet sitten työnantajien, työntekijäjärjestöjen, markkinavoimien tai julkisen vallan aiheuttamia. Kuka tekee tutkimuksen niiden kansalaisten terveydentilasta ja kuolleisuudesta, jotka eivät ole koskaan olleet työssä, vaan siirtyneet kodista koulutukseen ja koulutuksesta työttömyyteen?
Työttömät miehet ovat työssä käyviä miehiä sairaampia ja heidän kuolleisuutensa on suurempi. Tähän voi olla kaksi selitystä. Joko työttömyys altistaa sellaisille elämäntavoille, jotka suosivat sairauksien ilmaantumista ja äkkikuolemia tai huonon terveyden omaavat joutuvat ensimmäisinä pois työstä. Nyt on Englannissa tehty laaja tutkimus, jossa saadaan aikaisempaa luotettavammin tietoa työttömyyden ja sairauden välisestä yhteydestä.
Perusaineiston muodosti yli 6000 miestä, jotka seurannan alussa olivat 40-59-vuotiaita ja olivat työssä. Tutkimuksen alussa selvitettiin sosio-ekonominen ryhmä, tupakointi, alkoholin käyttö, ylipainoisuus ja aikaisemmat sairaudet. Yli viisi vuotta kestäneen seurannan aikana lähes 2000 koki työttömyyden tai jäi eläkkeelle iän, sairauden tai muun syyn vuoksi. Lähes 400 miestä kuoli seurannan aikana. Heidän kuolinsyynsä selvitettiin lääkärintodistuksista. Elossa olevat ilmoittivat kirjeitse oman arvionsa terveydentilastaan (erinomainen, hyvä, kohtalainen, huono).
Seurannan päättyessä työssä olevista 84 % ilmoitti olevansa hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Vastaava luku sairauden vuoksi eläkkeelle tai työttömäksi jääneillä oli 29 %. Muun kuin terveydellisen syyn vuoksi työttömäksi tai eläkkeelle jääneistä 78 ja 86 % ilmoitti terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi seurannan päättyessä.
Työttöminä olleiden tai eläkkeelle siirtyneiden miesten ryhmässä kuolleisuus oli kaksi kertaa suurempi kuin työssä koko ajan olleiden parissa. Hämmästyttävää oli se,, että myös muiden kuin terveydellisten syiden vuoksi työttömäksi tai eläkkeelle joutuneiden kuolleisuus oli 60-80 % suurempi kuin työssä olevilla. Tämä ero pysyi samanlaisena, vaikka kaikki vaaratekijät otettiin huomioon (siis tupakointi, alkoholin käyttö, saatavuus ja aikaisemmat sairaudet).
Väkivaltaisia kuolemia oli vain muutama. Syövät ja sydänsairaudet olivat kuolleisuuden lisääjinä yhtä yleisiä. Tutkimuksen nuorimmilla eli seurannan lopussa 45-49-vuotiailla työttömyyden aiheuttama kuolemanvaara oli suurin, eli nelinkertainen. Henkisestä tai ruumiillisesta työstä työttömiksi tai eläkkeelle jääneet olivat samalla tavalla alttiita lisääntyneelle kuolemanvaaralle.
Tutkijaryhmä löysi siis useita todisteita siitä, että työelämästä luopuminen joko työttömyyden tai eläkkeelle jäämisen vuoksi on itsenäinen, muista tekijöistä riippumaton kuolleisuuden lisääjä. Se, että sekä sydänsairauksien että syöpien aiheuttama kuolleisuus lisääntyi, puhuu taas syy-seuraussuhdetta vastaan, sillä ei ole olemassa selvää selitystä, miksi syöpä lisääntyisi työstä pois jäämisen yhteydessä. Itse tarjoan selitykseksi elämänmuutoksen aiheuttamia immunologisen vasteen muutoksia, mutta näitä asioita ei ole vielä riittävästi selvitetty.
Työ on teollistuneen maailman miesten itsetunnolle tärkeä. Työn merkitystä voidaan pitää jopa ylikorostuneena. Elämässä on oltava muitakin arvoja ja arvostuksen lähteitä kuin työ. Meidän on kuitenkin kaikin keinoin pyrittävä poistamaan työllistymisen esteet, olivatpa esteet sitten työnantajien, työntekijäjärjestöjen, markkinavoimien tai julkisen vallan aiheuttamia. Kuka tekee tutkimuksen niiden kansalaisten terveydentilasta ja kuolleisuudesta, jotka eivät ole koskaan olleet työssä, vaan siirtyneet kodista koulutukseen ja koulutuksesta työttömyyteen?