Artikkelit
Tupakka ja muut huumeet
14.06.1994, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Tupakka ja muut huumeet
Tupakkateollisuus on suurissa vaikeuksissa Yhdysvalloissa. Terveydenhuollon menojen vähentämiseksi pyritään tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen. Yhdysvaltojen tupakkateollisuus on valtava bisnes, 50 miljoonaa sauhuttelijaa maksaa noin 300 miljardin markan verran nautinnostaan joka vuosi (New Scientist, 9.4.1994). Siksi on ymmärrettävää, että teollisuus tekee kaikkensa vaikeuttaakseen lainsäädännön tiukennuksia. Poliitikot ovat tähän saakka kuunnelleet tupakkateollisuuden dollareille kahisevia kuiskutteluja, mutta ei enää. Kongressin komitea on kuulusteluissa luokittelemassa savukkeiden sisältämän nikotiinin huumeeksi.
Philip Morris-tehtaan tutkijat osoittivat jo yli kymmenen vuotta sitten (Science, 8.4.1994), että rotat, joilla oli mahdollisuus vivun painalluksella ruiskuttaa itseensä nikotiiniä, lipsuttelivat vipua yhtä innoissaan kuin huumeisiin totutetut koe-eläimet annostelivat samankaltaisessa koejärjestelyssä huumettaan. Philip Morris-tehdas esti tutkimuksen tuloksien julkaisemisen. Nikotiini on myrkky, jonka avulla tupakkakasvi yrittää suojautua lehtiään syöviltä ötököiltä. Myrkky on asetylkoliinin (ACh) kaltainen. ACh on hermoston välittäjäaine, joten nikotiini aiheuttaa elimistöön joutuessaan hermosolujen toimintahäiriön ja suurina annoksina kuoleman. Pieninä annoksina nikotiini vaikuttaa erään aivotumakkeen toimintaan niin, että asetylkoliini ei voi enää vaikuttaa hermosoluun. Tämän vuoksi seuraavan hermosolun dopamiini-aine tuottaa mielihyvä-aistimuksen. Vaikutus ei kuitenkaan ole pitkäkestoinen.
Nikotiinipitoisuuden vähetessä sama kemiallinen reaktio on toistettavissa. Nikotiinin avulla häiritään asetylkoliinin ja dopamiinin toimintaa, mikä tuottaa kemiallisen mielihyvä-aistimuksen. Aivan samassa vaikutuspaikassa aivoissamme toimii myös kokaiini, tosin hieman toisella tavalla. Biologisesti nikotiinin ja kokaiinin huumevaikutusten välillä ei ole mitään eroa. Erot ovat lainsäädännöllisiä.
Tupakan orjista hyötyy tupakkateollisuus ja verottaja, kokaiinista hyötyy vain huumeteollisuus.
Nikotiinin kuolettava annos ihmiselle on 60 mg. Yhdessä savukkeessa on 1 mg nikotiinia. Kahden savukkeen sisältämä määrä on rottakokeiden mukaan arvioiden sopivin tuottamaan pikku huumetripin. Savukkeiden valmistajat irroittavat valmistusprosessin aikaan nikotiinin pois tupakan lehdistä ja lisäävät sen takaisin juuri sellaisen suuruisena annoksena, että kemiallinen potku ja huumekoukkuun jääminen tapahtuu. Aamulla heräämisen jälkeinen ensimmäisen savukkeen tarve ja kiihtymys ja vieroitusoireet tuon savukkeen puutteessa ovat myös varmoja osoituksia nikotiinin huumeen kaltaisuudesta.
Kokaiinin ja nikotiinin käyttäjillä dopamiinireseptorien määrä aivoissa on samalla lailla alentunut.
Tupakka-huumeen tuottajat saavat miljardien ecujen verran EU:n maataloustukea, mutta kokaiini-huumeen tuottajia EU:n poliisit metsästävät ja ampuvat. Yhdysvaltojen Lääkehallinnoita (FDA) vaaditaan yhä äänekkäämmin huumelakien uudistamista (The Economist, 23.4.1994).
Mikäli uusi näkemys tupakasta huumeena saa laajan hyväksymisen, tulee suhtautumisemme tupakoinnin markkinointiin ja myynninedistämiseen muuttumaan. Häkkiset, Järvilehdot ja Sennat olisivat sen näkemyksen mukaan rinnastettavissa huumekauppiaisiin, joille "olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin heidän kaulaansa ja heidät upotettaisiin meren syvyyksiin."
Tupakkateollisuus on suurissa vaikeuksissa Yhdysvalloissa. Terveydenhuollon menojen vähentämiseksi pyritään tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen. Yhdysvaltojen tupakkateollisuus on valtava bisnes, 50 miljoonaa sauhuttelijaa maksaa noin 300 miljardin markan verran nautinnostaan joka vuosi (New Scientist, 9.4.1994). Siksi on ymmärrettävää, että teollisuus tekee kaikkensa vaikeuttaakseen lainsäädännön tiukennuksia. Poliitikot ovat tähän saakka kuunnelleet tupakkateollisuuden dollareille kahisevia kuiskutteluja, mutta ei enää. Kongressin komitea on kuulusteluissa luokittelemassa savukkeiden sisältämän nikotiinin huumeeksi.
Philip Morris-tehtaan tutkijat osoittivat jo yli kymmenen vuotta sitten (Science, 8.4.1994), että rotat, joilla oli mahdollisuus vivun painalluksella ruiskuttaa itseensä nikotiiniä, lipsuttelivat vipua yhtä innoissaan kuin huumeisiin totutetut koe-eläimet annostelivat samankaltaisessa koejärjestelyssä huumettaan. Philip Morris-tehdas esti tutkimuksen tuloksien julkaisemisen. Nikotiini on myrkky, jonka avulla tupakkakasvi yrittää suojautua lehtiään syöviltä ötököiltä. Myrkky on asetylkoliinin (ACh) kaltainen. ACh on hermoston välittäjäaine, joten nikotiini aiheuttaa elimistöön joutuessaan hermosolujen toimintahäiriön ja suurina annoksina kuoleman. Pieninä annoksina nikotiini vaikuttaa erään aivotumakkeen toimintaan niin, että asetylkoliini ei voi enää vaikuttaa hermosoluun. Tämän vuoksi seuraavan hermosolun dopamiini-aine tuottaa mielihyvä-aistimuksen. Vaikutus ei kuitenkaan ole pitkäkestoinen.
Nikotiinipitoisuuden vähetessä sama kemiallinen reaktio on toistettavissa. Nikotiinin avulla häiritään asetylkoliinin ja dopamiinin toimintaa, mikä tuottaa kemiallisen mielihyvä-aistimuksen. Aivan samassa vaikutuspaikassa aivoissamme toimii myös kokaiini, tosin hieman toisella tavalla. Biologisesti nikotiinin ja kokaiinin huumevaikutusten välillä ei ole mitään eroa. Erot ovat lainsäädännöllisiä.
Tupakan orjista hyötyy tupakkateollisuus ja verottaja, kokaiinista hyötyy vain huumeteollisuus.
Nikotiinin kuolettava annos ihmiselle on 60 mg. Yhdessä savukkeessa on 1 mg nikotiinia. Kahden savukkeen sisältämä määrä on rottakokeiden mukaan arvioiden sopivin tuottamaan pikku huumetripin. Savukkeiden valmistajat irroittavat valmistusprosessin aikaan nikotiinin pois tupakan lehdistä ja lisäävät sen takaisin juuri sellaisen suuruisena annoksena, että kemiallinen potku ja huumekoukkuun jääminen tapahtuu. Aamulla heräämisen jälkeinen ensimmäisen savukkeen tarve ja kiihtymys ja vieroitusoireet tuon savukkeen puutteessa ovat myös varmoja osoituksia nikotiinin huumeen kaltaisuudesta.
Kokaiinin ja nikotiinin käyttäjillä dopamiinireseptorien määrä aivoissa on samalla lailla alentunut.
Tupakka-huumeen tuottajat saavat miljardien ecujen verran EU:n maataloustukea, mutta kokaiini-huumeen tuottajia EU:n poliisit metsästävät ja ampuvat. Yhdysvaltojen Lääkehallinnoita (FDA) vaaditaan yhä äänekkäämmin huumelakien uudistamista (The Economist, 23.4.1994).
Mikäli uusi näkemys tupakasta huumeena saa laajan hyväksymisen, tulee suhtautumisemme tupakoinnin markkinointiin ja myynninedistämiseen muuttumaan. Häkkiset, Järvilehdot ja Sennat olisivat sen näkemyksen mukaan rinnastettavissa huumekauppiaisiin, joille "olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin heidän kaulaansa ja heidät upotettaisiin meren syvyyksiin."