Artikkelit

Huh hellettä!

Yksinkertainen lämmitysjärjestelmä suojaa ihmistä kuumalta ja kylmältä
Elimistömme toimii parhaiten noin 37 asteen lämpötilassa. Jo 1-2 asteen aleneminen hidastaa elintoimintojamme ja aikuisella 40 asteen yli kohonnut ruumiinlämpö aiheuttaa kuoleman.
Elimistömme on hyvin puskuroitu lämpötilan muutoksia vastaan. Jäähtyessä alamme hytistä, eli lisäämme sisällämme palavan "nuotion" liekkiä. Nyt olemme saaneet jo usean viikon ajan kokea poikkeuksellisen lämpimän jakson. Mitä elimistössämme tapahtuu, mitä ongelmia esiintyy ja mitä voimme tehdä haittojen torjumiseksi?

Elimistömme jäähdytysjärjestelmä on varsin yksinkertainen: kun lämpötila nousee, elimistö hidastaa aineenvaihduntaa, eli kiertää elämänliekkiä pienemmäksi.
Ihoverenkierto lisääntyy ja sitä kautta lämpö heijastuu paremmin pois elimistöstä. Kolmanneksi hieneritys lisääntyy, jolloin haihtuva vesi alentaa ihon lämpötilaa ja edistää veren jäähtymistä.
Kun ympäristön lämpötila on kohonnut yli 20 asteen, alkaa elimistön sopeutuminen ja parin viikon kuluttua kaikki säädöt ovat helleasennossa. Tällöin esimerkiksi hikirauhaset kykenevät erittämään kaksi kertaa tavanomaista enempi nestettä. Verisuonistossa olevan nesteen määrä kasvaa koska ihoverenkierto avautuu aikaisempaa laajemmaksi.

Tärkeimmät ohjeet helteistä selviytymiseksi ovat raskaiden töiden ja fyysisen kuormituksen välttäminen, riittävästä veden juomisesta huolehtiminen ja mahdollisimman väljän ja ilmavan vaatetuksen käyttäminen.

Suolatasapaino voi runsaan hikoilun vuoksi järkkyä, erityisesti pienillä lapsilla, mutta meillä Suomessa ruoka on (valitettavasti) yleensä niin suolaista, että tämä ei muodostu ongelmaksi.
Elimistön lämpötilan liiallinen nousu ilmenee monin tavoin. Äkillinen pyörtyminen voi johtua aivojen verenkierron vajauksesta, koska verta ei yksinkertaisesti riitä aivoihin ihoverenkierron vilkastumisesta johtuen.

Hoitona on makuulla olo, mekaaninen jäähdytys kosteiden pyyhkeiden avulla ja veden juonti. Vaikeampi tila on lämpöuupumus, jolloin kohonneen lämpötilan lisäksi elimistössä on neste- ja suolatasapainon häiriö.

Oireena on jano, päänsärky ja yleinen heikotus. Oireita ei saa sotkea krapulaan. Kyseessä on todella vaarallinen tila, joka esimerkiksi sairaalla vanhuksella ja pienellä lapsella esiintyessään voi johtaa jopa aivovaurioon.

Ensimmäisenä oireena tästä tilasta voi olla ärtymys ja jopa aggressiivinen käytös. Ehkä kolarit ja tappelut, jopa ikävät veriteot, voivat johtua tästä tilanteesta.

Hoitona lievissä tapauksissa on nopea jäähdyttäminen kylmässä kylvyssä tai suihkussa, juominen ja tuulettaminen. Jatkohoito saattaa vaatia sairaalakäynnin ja suonensisäistä nestehoitoa.
Vaikein tila on lämpöhalvaus, johon edellä mainittu lämpöuupumus voi hoitamattomana johtaa. Oireet ovat, kuten edellä, vain voimakkaampina. Keskushermosto-oireena voi esiintyä jopa kouristuksia, kuten pikkulasten kuumekouristuksissa. Nopea ensiapu (jäähdytys ja nesteys) ja sairaalahoitoon toimittaminen ovat välttämättömiä.

Meillä suomalaisilla on ilmeisesti kohtalaisen hyvä helteiden sietokyky, sillä säännöllinen saunominen pitää esimerkiksi hikirauhasten toimintavalmiuden hyvänä.
Helteiden osuminen yleisempään lomakauteen vähentää työn ja kuumuuden haitallisia yhteisvaikutuksia.

Vaaratekijäksi listaan suomalaisten huomattavan suuren alkoholinkäytön. Kesäaikana olemme oluenkuluttajina varmasti maailman huippumaiden joukossa. Pienetkin alkoholimäärät vaikuttavat elimistön säätelykykyä heikentävästi esimerkiksi alentamalla kuumuudensietoamme, vaikka nesteytys olisikin kohdallaan. Jatkuva kesäloman mittainen keskiolutpöhnä ja hellekausi johtaa arvostelukyvyn heikkenemiseen ja tämä näkyy hukkumis-, väkivalta- ja raiskaustilastoissa.
Helteet ovat niin harvinaista herkkua suomalaisille ja oikein nautittuna niin erinomaista ruumiin ja sielun hoitoa, että siitä vaan, lajitoverit!