Artikkelit

Onko terveydenhuolto saavuttanut tavoitteensa?

Isännän ei pidä antaa leiviskäänsä hoidettavaksi sellaiselle, joka ei kykene saavuttaman asetettuja tavoitteita.
Maailman terveysjärjestö (WHO) laati jo yli 10 vuotta sitten koko maailmaa kattavat terveydenhuollon tavoitteet, "Terveyttä kaikille vuoteen 2000"-ohjelman.
Suomi on ollut monella tasolla mukana ohjelman päämäärien asettamisessa ja käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. WHO:n tuoreessa raportissa kerrotaan kunkin maan selviytymisestä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa (WHO, European Series, 52, 1994).

Suomen todistuksessa luetellaan onnistumiset ja puutteet. Keskustelu terveydenhuollon laajuudesta ja suuntaamisesta on käynyt viime aikoina kovin vilkkaana. Siksi on varmasti paikallaan kuunnella, miten ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat onnistumistamme.

Edistystä on tapahtunut
- Vammaisten tasa-arvoista kohtelua ja palvelua koskeva lainsäädäntö on kohdallaan ja toimii kaikilla hallinnon tasoilla.
- Vastasyntyneiden ja synnyttäneiden kuolleisuuden alentamisen tavoitteet on saavutettu ja kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksissa on alentunut 15 %:a alle vuoden 1980 tason.
- Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus syöpään on vähenemässä ja vuodelle 2000 asetettu tavoite saavutettaneen.
- Kansallisissa suunnitelmissa on otettu huomioon vanhusväestön osuuden kasvun vaikutus terveydenhuoltojärjestelmään.
- Ympäristön suojelun ja -valvonnan järjestelmät on osittain kytketty terveydenhoitojärjestelmään ja ympäristöterveydenhuollon voimavaroja on lisätty.
- Terveydenhuollon tilastointijärjestelmät ovat esimerkillisellä tasolla.
Huonontumista tai ongelmia on seuraavilla aloilla:
- Sairastavuudessa on selviä tasa-arvo-ongelmia.
- Alle 65-vuotiaiden naisten rintasyöpä on lisääntymässä.
- Onnettomuuksiin liittyvä kuolleisuus kasvoi koko 1980-luvun.
- Alkoholin kulutus on kasvussa, kuten myös alkoholin käyttöön liittyvät onnettomuudet, kuolemantapaukset ja . rattijuoppojen aiheuttamat kuolemat.
- Paikallistason päättäjät ja terveydenhuollon ulkopuolella toimivat päättäjät eivät mielestään saaneet osallistua riittävässä määrin Terveyttä kaikille-ohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen.

Aikojen huonous ei näy vielä tilastoissa
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä selviytyi siis hyvin vuoden 1990 tienoilla tehdyssä arviossa. Mikä on tilanne tällä hetkellä, kun eletään niukkenevien voimavarojen aikaa?
Terveydenhuoltoon kohdistuneet vähennykset eivät vielä ole aiheuttaneet väestön tasolla näkyviä huononnuksia arviointimittareissa. Niukkuus on näkyvissä jopa suotuisana kehityksenä (alkoholin kulutus on vähentynyt, itsemurhat eivät lisäänny, tapaturmainen kuolleisuus on vähentynyt).
Jos ihmiset antautuvat näennäisen puutteen avuttomiksi uhreiksi eivätkä ravistele itseään liikkeelle, on vaarana syrjäytyminen ja sairastavuuden lisääntyminen.

Todellisesta kurjuudesta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä kansantuotteemme ja kulutuskykymme on edelleenkin hyvä. Olemme OECD:n tilastojen mukaan nyt rikkaampia kuin olimme 1970-luvun alussa, jolloin olimme maailman kolmanneksi rikkain maa ostovoimalla arvioituna.

Köyhyytemme on nyt mielissämme, toiveiden ja todellisuuden välisestä ristiriidasta kumpuava. Onnellisuus on terveyden välttämätön osatekijä, se on hyvien asioiden löytämistä arkipäivästä. Siltä kannalta tarkastellen on parempi olla tyytyväinen köyhä kun tyytymätön rikas!