Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Maanantai on aamuista julmin - sydänpotilaalle joka aamu
13.03.1995, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Maanantai on aamuista julmin - paitsi sydänpotilaalle, jolle joka aamu on paha

Sepelvaltimotauti ja sydämen toiminnanvajausta sairastavat potilaat tietävät oman kokemuksensa kautta, että aamut ovat vaikeita. Pienikin ponnistus aiheuttaa rintakipua ja ahdistusta.
Kun aamun saa kärvisteltyä nitrojen avulla puoleen päivään, on elämä aivan toisen tuntuinen, voi kävellä ja touhuta ihan kuin silloin ennen.

Tämä aamujen vaikeus ja vaarallisuus on vuosien mittaan voitu osoittaa monissa tutkimuksissa.
Italialaisessa työssä on selvitetty, milloin 11 400 potilaalle ilmaantuivat infarktin oireet. Kun infarktien oireiden alkaminen ryhmiteltiin neljään aikaan (00-06, 06-12, 12-18, 18-24), oli aamukuuden ja puolen päivän välillä selvä infarktin alkamisen runsastuma ja aamuyön tunteina selvä harvenema.
Oireiden alkamisen huippu oli klo 8, ja siitä ilmaantuminen aleni tasaisesti iltaan asti. Tupakoivilla ja sokeritautia sairastavilla infarkteja tuli tasaisesti läpi vuorokauden. Yö-aamu -ero havaittiin kaikkina viikonpäivinä. Maanantaiaamuna alkavien sydänveritulppien määrä oli merkittävästi suurempi kuin muina aamuina alkavien.

Saksan Augsburgissa todettiin kuuden vuoden aikana noin 5 600 infarktia. Miesten ja naisten osuudet olivat 70/30 ja ikä keskimäärin 63 vuotta. Maanantaina ilmaantuneiden infarktien määrä oli 20 prosenttia suurempi kuin muina viikonpäivinä ilmaantuneiden.
Tämä korostuminen oli erityisen selvä työssä käyvillä, kolmanneksen verran. Sunnuntaina alkaviin infarkteihin verrattuna ero oli peräti 60 prosenttia! Oireiden alkamisen ja hoitoon hakeutumisen välinen viive oli sunnuntaina pidempi, kuin maanantaina.

Sepelvaltimotaudin kehittyminen on vuosia, vuosikymmeniä, jopa sukupolvia kestävä ilmiö.
Sydäninfarktin tai äkillisen sydänkuoleman ilmaantuminen on usein sepelvaltimotaudin lopputulos, mutta akuutti sairauskohtaus voi tulla ilmankin sepelvaltimotautia tai vain lievää verisuoniahtaumaa poteville.

Voimme omilla elämäntapavalinnoillamme sekä hidastaa sepelvaltimoiden ahtautumista että pienentää äkkikuoleman vaaraa. Vaaratekijät ovat pääosin samoja, mutta on erojakin.
Jotkut tutkimukset osoittavat kohtuullisen alkoholinkäytön suojelevan sydänsairauksilta, toiset taas liittävät käytön lisääntyneeseen vaaraan.

Viikonlopun aikana voimme rentoutua liikunnallisesti, psyykisesti tai muille tavoin ja työviikon alkaminen aiheuttaa äkkiä lisääntyvän stressin myötä kohtauksen. Tai - mielestäni yhtä mahdollisena mekanismina - viikonlopun aikana kuormitamme itseämme fyysisesti, henkisesti ja kemiallisesti (perheriidat, juopottelu), jolloin stressistä palautuminen aiheuttaa muutoksia esimerkiksi sympaattisessa hermojärjestelmässä ja seurauksena voi olla tautikohtaus.

Sepelvaltimotautia sairastavan tulee ottaa aamut rauhallisesti. Kun kylmät ja lumiset aamut ovat taas edessämme, on syytä muistuttaa, että ne lumityöt ehtii kyllä tehdä päivemmälläkin. Kätevät nitrolaastarit ja muut kohtauksia estävät lääkkeet kannattaa ajoittaa niin, että niiden voimakkain vaikutus osuu aamupäivään. Viikonlopun kovin rajut harrastukset eivät ole terveellisiä, terveillekään.
© Esko Länsimies | Kävijöitä 3291 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.517 ms)