Artikkelit
Miksi pitää olla nuori?
07.04.1995, Savon Sanomat
TERVE! -palsta. Keskisuomalainen/Syke
Miksi pitää olla nuori?
Ihmisen kehittyminen syntymästä aikuisuuteen jaetaan neljään jaksoon: vauva-vaihe loppuu keskimäärin kolmen vuoden iässä, lapsuus päättyy aivojen kasvun päättyessä noin 7 vuoden iässä. Puberteettia edeltävässä juveniili-vaiheessa lapsi ei enää ole vanhemman välittömän valvonnasta riippuvainen. Neljänteen eli nuoruuden vaiheeseen tytöt siirtyvät noin 10-vuotiaina ja pojat 12-vuotiaina.
Tällä 'adolesenssivaiheella" ei ole oikein hyvää suomalaista nimeä. Teini-iäksikin sitä on joskus kutsuttu, vaikka tuota teini-sanaa ei sen varsinaisessa merkityksessä ole käytetty enää vuosikymmeniin. Tämä vaihe kestää 8-10 vuotta ja päättyy aikuisuuden alkaessa, tytöillä noin 18 vuoden ja pojilla noin 20 vuoden iässä.
Adolesenssi, nuoruus, alkaa sukupuolisten ominaisuuksien ilmaantuessa. Puberteetti sana johtuu latinan sanasta pubescere, kasvaa karvoja. Adolesenssi on muodostettu sanasta adolescere, joka tarkoittaa kasvamista. Tässä vaiheessa nuori kypsyy seksuaalisesti ja hänen pituutensa ja painonsa kasvavat nopeasti. Nuori omaksuu tuona aikana myös aikuistyyppisen sosioekonomisen ja seksuaalisen käyttäytymisen.
Lapsuus ja nuoruusvaihe on ihmiselle tyyppillinen ilmiö, useimmat muut nisäkkäät varttuvat pentuvaiheesa aikuisuuteen ilman kasvunopeuden suuria hyppäyksiä. Miksi ihmisellä on nuoruusvaihe? Vastausta etsi evoluution näkökulmasta yhdysvaltalainen professori Bogin pohjoismaisessa lastenlääkäreiden lehden erikoisnumerossa viime vuonna.
Ihmisen aivot suurenevat vastasyntyneisyydestä aikuisuuteen 3,5-kertaisiksi. Apinoilla ja ihmisen varhaisilla kehitysmuodoilla kasvu on vain noin 2-kertainen.
Afrikasta tehtyjen luulöytöjen perusteella on oletettu, että aivojen koon kasvu on kytköksissä lapsuuden ja aikuisuuden väliin ilmaantuvaan nuoruusvaiheeseen. Tämä vaihe on todettavissa Homo sapiensia edeltävän Hokmo erectuksen myöhäisemmillä muodoilla, noin miljoona vuotta sitten. Tuohon aikaan liittyvät ihmisen sosiaalistumisen ja teknistymisen varhaisimmat vaiheet.
Harjoitus tekee mestarin
Miksi tämä aivojen kasvun kannalta tärkeä viive aikuistumisessa sitten osoittautui niin tärkäksi eduksi, että ihmisestä tuli maapallon valtalaji?
Oleellista ihmiselle on oppiminen harjoittelemalla, aikuistuminen mallioppimisen avulla nuoruusvaiheessa.
Metsästäjä-, keräilijä-, viljelijä- ja paimentolaisyhteisöjen nuoret oppivat yhteisön menestymisen kannalta oleelliset asiat ennen oman perheen perustamista. Ennen puberteettia lapset eivät juurikaan ole kiinnostuneita aikuisten monimutkaisesta yhteiskunnallisesta ja seksuaalisesta käyttäytymisestä. Hormonitoiminnan käynnistämä kasvu ja muut elimistön toiminnat herättävät kiinnostuksen kaikkiin aikuisuuden toimintoihin, ei vain seksuaalisuuteen.
Tyttöjen ja poikien erilainen nuoruus ja kasvupyrähdyksen aika on mielenkiintoinen evolutiivinen sopeutuma. Tytöt saavat hyvin pian kuukautisten alkamisen jälkeen aikuisen naisen tuntomerkit, vaikka eivät aloitakaan sukupuolielämään tai ole edes hedelmällisiä, sillä esimerkiksi lantion kasvu ei vielä vuosiin mahdollista äitiyttä. Naisen näköisiin nuoriin tyttöihin suhtaudutaan yhteisössä aikuisempina, kuin he ovatkaan. Heille annetaan vastuuta ruuan tuottamisesta ja lasten hoidosta. Kuukautisten alkamisen ja ensimmäisen lapsen saamisen välisenä lähes kymmenen vuoden aikana tyttö, nuori nainen, on aktiivinen toimija yhteisössään.
Tämän jakson aikana tapahtuvan oppimisen seurauksena ihmisen ensimmäisistä lapsista vain kolmannes menehtyy, muilla apinoilla tämä hukka on paljon suurempi. Tämä ero miljoonan vuoden aikana riittää selittämään ihmisen ja simpanssin välisen ero yksilöiden lukumäärässä maapallolla.
Lapsenkasvot pojan pelastus
Pojilla siittiöiden tuotanto käynnistyy keskimäärin 13-14 vuoden iässä, useita vuosia ennne ulkoisen olemuksen miehistymistä. Pojilla on hedelmöityskyky, mutta he ovat vielä lapsellisen näköisiä. He saavat ensimmäisen lapsensa yleensä vasta noin kymmenen vuotta hedelmöityskyvyn alkamisesta. Poikien epäaikuismainen ulkomuoto on mahdollistanut heidän olemisensa vanhojen urosten hallitsemissa heimoyhteisössä, joissa kilpailevat nuoret miehet tapettiin tai karkoitettiin pois.
Tytöt otettiin oppimaan aikuisuutta, koska he olivat aikuisemman näköisiä kuin olivatkaan ja pojat saivat jäädä oppimaan aikuisuutta, koska he olivat lapsellisemman näköisiä kuin olivatkaan! Tyttöjen ja poikien erilainen aikuistumisvauhti nuoruusiässä - 13-20 vuoden välillä - on siis mielekäs evoluution näkökulmasta tarkastellen. Tämä ero saattaa nyt heijastua nuorisoasteen koulutuksessa (nais?)opettajien erilaisena suhtautumisena tyttöjen ja poikien opintosuorituksiin.
Tytöillä on muutoinkin poikia paremmat mahdollisuudet oppia biologista rooliaan. Pojilla laajasti ymmärrettynä miehenä olemisen taitojen oppiminen ei enää oikein onnistu, kun asuminen, työ ja vapaa-aika tapahtuvat eriytyneesti ja usein ilman miehisiä malleja.
Ihmisen biologisen historian tunteminen ja tunnustaminen auttavat meitä ymmärtämään miksi asiat ovat niinkuin ne ovat. Samalla opimme kehittämään yhteiskuntiamme niin, että jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa minuuttaan luonnollisella tavalla, vahingoittamatta kanssaihmisiä ja tuottamalla mahdollisimman paljon yhteistä hyvää.
Ihmisen kehittyminen syntymästä aikuisuuteen jaetaan neljään jaksoon: vauva-vaihe loppuu keskimäärin kolmen vuoden iässä, lapsuus päättyy aivojen kasvun päättyessä noin 7 vuoden iässä. Puberteettia edeltävässä juveniili-vaiheessa lapsi ei enää ole vanhemman välittömän valvonnasta riippuvainen. Neljänteen eli nuoruuden vaiheeseen tytöt siirtyvät noin 10-vuotiaina ja pojat 12-vuotiaina.
Tällä 'adolesenssivaiheella" ei ole oikein hyvää suomalaista nimeä. Teini-iäksikin sitä on joskus kutsuttu, vaikka tuota teini-sanaa ei sen varsinaisessa merkityksessä ole käytetty enää vuosikymmeniin. Tämä vaihe kestää 8-10 vuotta ja päättyy aikuisuuden alkaessa, tytöillä noin 18 vuoden ja pojilla noin 20 vuoden iässä.
Adolesenssi, nuoruus, alkaa sukupuolisten ominaisuuksien ilmaantuessa. Puberteetti sana johtuu latinan sanasta pubescere, kasvaa karvoja. Adolesenssi on muodostettu sanasta adolescere, joka tarkoittaa kasvamista. Tässä vaiheessa nuori kypsyy seksuaalisesti ja hänen pituutensa ja painonsa kasvavat nopeasti. Nuori omaksuu tuona aikana myös aikuistyyppisen sosioekonomisen ja seksuaalisen käyttäytymisen.
Lapsuus ja nuoruusvaihe on ihmiselle tyyppillinen ilmiö, useimmat muut nisäkkäät varttuvat pentuvaiheesa aikuisuuteen ilman kasvunopeuden suuria hyppäyksiä. Miksi ihmisellä on nuoruusvaihe? Vastausta etsi evoluution näkökulmasta yhdysvaltalainen professori Bogin pohjoismaisessa lastenlääkäreiden lehden erikoisnumerossa viime vuonna.
Ihmisen aivot suurenevat vastasyntyneisyydestä aikuisuuteen 3,5-kertaisiksi. Apinoilla ja ihmisen varhaisilla kehitysmuodoilla kasvu on vain noin 2-kertainen.
Afrikasta tehtyjen luulöytöjen perusteella on oletettu, että aivojen koon kasvu on kytköksissä lapsuuden ja aikuisuuden väliin ilmaantuvaan nuoruusvaiheeseen. Tämä vaihe on todettavissa Homo sapiensia edeltävän Hokmo erectuksen myöhäisemmillä muodoilla, noin miljoona vuotta sitten. Tuohon aikaan liittyvät ihmisen sosiaalistumisen ja teknistymisen varhaisimmat vaiheet.
Harjoitus tekee mestarin
Miksi tämä aivojen kasvun kannalta tärkeä viive aikuistumisessa sitten osoittautui niin tärkäksi eduksi, että ihmisestä tuli maapallon valtalaji?
Oleellista ihmiselle on oppiminen harjoittelemalla, aikuistuminen mallioppimisen avulla nuoruusvaiheessa.
Metsästäjä-, keräilijä-, viljelijä- ja paimentolaisyhteisöjen nuoret oppivat yhteisön menestymisen kannalta oleelliset asiat ennen oman perheen perustamista. Ennen puberteettia lapset eivät juurikaan ole kiinnostuneita aikuisten monimutkaisesta yhteiskunnallisesta ja seksuaalisesta käyttäytymisestä. Hormonitoiminnan käynnistämä kasvu ja muut elimistön toiminnat herättävät kiinnostuksen kaikkiin aikuisuuden toimintoihin, ei vain seksuaalisuuteen.
Tyttöjen ja poikien erilainen nuoruus ja kasvupyrähdyksen aika on mielenkiintoinen evolutiivinen sopeutuma. Tytöt saavat hyvin pian kuukautisten alkamisen jälkeen aikuisen naisen tuntomerkit, vaikka eivät aloitakaan sukupuolielämään tai ole edes hedelmällisiä, sillä esimerkiksi lantion kasvu ei vielä vuosiin mahdollista äitiyttä. Naisen näköisiin nuoriin tyttöihin suhtaudutaan yhteisössä aikuisempina, kuin he ovatkaan. Heille annetaan vastuuta ruuan tuottamisesta ja lasten hoidosta. Kuukautisten alkamisen ja ensimmäisen lapsen saamisen välisenä lähes kymmenen vuoden aikana tyttö, nuori nainen, on aktiivinen toimija yhteisössään.
Tämän jakson aikana tapahtuvan oppimisen seurauksena ihmisen ensimmäisistä lapsista vain kolmannes menehtyy, muilla apinoilla tämä hukka on paljon suurempi. Tämä ero miljoonan vuoden aikana riittää selittämään ihmisen ja simpanssin välisen ero yksilöiden lukumäärässä maapallolla.
Lapsenkasvot pojan pelastus
Pojilla siittiöiden tuotanto käynnistyy keskimäärin 13-14 vuoden iässä, useita vuosia ennne ulkoisen olemuksen miehistymistä. Pojilla on hedelmöityskyky, mutta he ovat vielä lapsellisen näköisiä. He saavat ensimmäisen lapsensa yleensä vasta noin kymmenen vuotta hedelmöityskyvyn alkamisesta. Poikien epäaikuismainen ulkomuoto on mahdollistanut heidän olemisensa vanhojen urosten hallitsemissa heimoyhteisössä, joissa kilpailevat nuoret miehet tapettiin tai karkoitettiin pois.
Tytöt otettiin oppimaan aikuisuutta, koska he olivat aikuisemman näköisiä kuin olivatkaan ja pojat saivat jäädä oppimaan aikuisuutta, koska he olivat lapsellisemman näköisiä kuin olivatkaan! Tyttöjen ja poikien erilainen aikuistumisvauhti nuoruusiässä - 13-20 vuoden välillä - on siis mielekäs evoluution näkökulmasta tarkastellen. Tämä ero saattaa nyt heijastua nuorisoasteen koulutuksessa (nais?)opettajien erilaisena suhtautumisena tyttöjen ja poikien opintosuorituksiin.
Tytöillä on muutoinkin poikia paremmat mahdollisuudet oppia biologista rooliaan. Pojilla laajasti ymmärrettynä miehenä olemisen taitojen oppiminen ei enää oikein onnistu, kun asuminen, työ ja vapaa-aika tapahtuvat eriytyneesti ja usein ilman miehisiä malleja.
Ihmisen biologisen historian tunteminen ja tunnustaminen auttavat meitä ymmärtämään miksi asiat ovat niinkuin ne ovat. Samalla opimme kehittämään yhteiskuntiamme niin, että jokainen saa mahdollisuuden toteuttaa minuuttaan luonnollisella tavalla, vahingoittamatta kanssaihmisiä ja tuottamalla mahdollisimman paljon yhteistä hyvää.