Etusivu   Esittely   Julkaisuluettelo   Artikkelit   Palaute  

Artikkelit

Toimintakykyiset elinvuotemme
03.06.1995, Savon Sanomat
TERVE! -palsta

Toimintakykyiset elinvuotemme

Ensimmäisen juttuni ilmestymisestä tällä Terve!-palstalla on kohta viisi vuotta. Kirjoitukseni otsikko oli "Nainen heikko astia vai teräskattila."
Pohdin, miksi suomalaisten naisten odotettavissa olevan elämän pituus on noin kuusi vuotta pidempi kuin miehillä.

Uusimman tilastollisen vuosikirjamme mukaan viidessä vuodessa ei ole tapahtunut paljoakaan muutoksia. Suomalaiset naiset kuolevat keskimäärin 6-7 vuotta myöhemmin kuin miehet. Viisikymppisillä naisilla on keskimäärin edessään vielä 31 ja miehillä 25 vuotta. Vastaavasti näiden naisten kuolemanvaara (1:400) on alle puolet miesten kuolemanvaarasta (1:150).
Jos vertaillaan jäljellä olevien toimintakykyisten elinvuosien määrää, on tilanne hieman parempi miesten kannalta, ero naisten eduksi on enää pari vuotta. Naisten miehiä pitempään elää kituuttelemista kuudesta vuodesta neljä on alentuneen toimintakyvyn aikaa.

Miehet kaatuvat siis "saappaat jalassa" selvästi useammin kuin naiset! Samanlainen tilanne vallitsee muuallakin maailmassa, naiset elävät kauemmin, mutta toimintakykyisiä vuosia miehillä on lähes yhtä paljon, jossakin jopa enemmänkin kuin naisilla.

Täysin toimintakykyisten ihmisten osuus alkaa vähentyä kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia noin 40-vuotiaasta alkaen. Meistä enää vain puolet on täysin toimintakykyisiä 55-vuotiaina. 80-vuotiaina lähes jokaisella on jokin toimintakykyä rajoittava sairaus tai vamma, vaikka ikäluokan naisista puolet ja miehistäkin kolmannes on vielä elossa.

Mitenkä toimintakyvyn ennenaikainen menettäminen on jakautunut alueellisesti? Työikäisistä (eli 16-64-vuotiaista) suomalaisista oli vuonna 1992 työkyvyyttömyyseläkkeellä (TKEL) joka yhdestoista (9%).
Suomi jakautuu tässäkin suhteessa kahteen toisistaan poikkeavaan osaan Pähkinänsaaren rauhan rajaa seuraten. Työkyvyttömien määrä on maan keskiarvoa pienempi Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja Vaasan lääneissä ja Ahvenanmaalla. ltä- ja Pohjois-Suomessa TKEL:llä olevien osuudet ovat 10- 12 prosenttia.

Maalaiskunnissa työkyvyttömyyseläkeläisiä on viidenneksen verran enemmän kuin kaupungeissa. Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien maalaiskunnissa TKEL-osuus on kaksi kertaa suurempi kuin Uudenmaan läänissä ja kolme kertaa suurempi kuin Ahvenanmaalla.
On vaikea uskoa, että maamme eri alueiden välillä olisi näin suuria eroja lääkäreiden taidoissa, ihmisten synnynnäisessä alttiudessa sairauksiin tai huonoissa elämäntavoissa. Tärkein syy lienee suurten ikäluokkien muuttoliike, jonka myötä terveimmät ja eniten koulutusta saaneet siirtyivät Pähkinänsaaren rauhan rajan ylitse helpomman leivän ääreen.

Tänne jäi jäljelle raskaiden elinkeinojen piiriin nyt työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet. Salpausselän eteläpuolen ihmiset ovat sitä mieltä, että me elämme tukiaisten varassa heidän maksamillaan veroilla. Jos tilinpäätös tehdään kunnolla, voi olla, että "pirkkalaisten" riiston kohteena on taas kerran ollut maakuntien Suomi.

Terveyttä kaikille vuonna 2000 -ohjelman mottona on: Tärkeämpää on saada elämää vuosiin kuin vuosia elämään. Tämän tavoitteen toteutumisen paras tae on itse kukin meistä. Myös. tavoitteen toteutumattomuuden tärkein syy on sama, minä itse.
Lääketiede voi auttaa paljon, mutta omat valintamme ja muu elämän hallintamme ovat välttämätön ehto terveiden ja toimintakykyisten vuosien tavoitteen toteutumiselle.
© Esko Länsimies | Kävijöitä 1025 kpl | Sivun latausaika: 0.002 sek (1.997 ms)