Artikkelit
Nopean painonpudotuksen vaikutus lihastoimintaan ja fyysiseen suorituskykyyn voimaurheilijoilla
01.04.1984, Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 98: 52-53 (& U. Nousiainen, E. Ahonen, J. Caldwell, J. Partanen, M. Laitinen, O. Hänninen)
(ei kuvausta)
Nopean painonpudotuksen vaikutus lihastoimintaan ja fyysiseen suorituskykyyn voimaurheilijoilla
Lähde:
Nopea painonpudotus voimaurheilljoilla. Suomen liikuntalääketiede - Finnish sports and exercise mcdicine 2 (1983) 2, 125-138
Tausta ja tarkoitus
Nestevajauksen (dehydraation/hypohydraation) on todettu alentavan fyysistä suorituskykyä. Voimaurheilijat käyttävät taktisista syistä erilaisia nopean painonpudotuksen menetelmiä, joilla on dehydraation takia kuitenkin epäedullisia vaikutuksia urheilusuorituksiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata lihastoiminnan ja fyysisen suorituskyvyn muutoksia saunomisen, nesteenpoistolääkkeen (furosemidi) käytön ja liikunnan aiheuttaman dehydraation yhteydessä voimaurheilijoilla.
Materiaali ja menetelmät
Voimaurheilijoiden aiemmin käyttämien painonpudotusmenetelmien vaikutuksia selvitettiin kyselyllä, johon vastasi 80 voimaurheilijaa. Tutkimukseen osallistui 62 voimaurhei (painonnostajat, painijat, judokat ja nyrkkeilijät), jotka arvottiin neljään koeryhmään (sauna, nesteenpoistolääke, liikunta ja kontrolli). Kaikki ryhmät (verokkeja lukuunottamatta) pyrkivät 5 % painonpudotukseen. ENMG, (elektromyografia eli lihasten sähköisten toimintojen rekisteröinti) ja maksimaalinen fyysisen suorituskyvyn mittaus suoritettiin koehenkilöille sekä ennen painonpudotusta että sen jälkeen. Koehenkilöt arvioivat lisäksi yksinkertaisella näyttöasteikolla (visuaalinen analogiskaala) painonpudotuksen voi makkuuden ja fyysisessä suorituskyvyssä kokemansa muutoksen.
Päätulokset
Painonpudotus oli kehonpainosta 1,1 % kontrolli-, 4,6 % sauna-, 4,2 % nesteenpoistolääke- ja 3,5 % liikuntaryhmässä. Maksimaalinen hapenkulutus aleni kaikissa ryhmissä merkittävästi. Muutos oli voimakkain nesteenpoistolääke- ja saunaryhmissä, joissa fyysinen suorituskyky aleni enemmän kuin liikuntaryhmissä riippumatta painonpudotuksen määrästä. Näissä ryhmissä painonpudotus oli määrältään suurinta, mikä selittää osan erosta, mutta liikuntaryhmä poikkesi edukseen muihin ryhmiin verrattuna vakioitaessa muutokset painonpudotuksen suhteen. ENMG -tutkimuksen perusteella nesteenpoistolääkkeen käyttö aiheutti lihasnykäysten (faskikulaatioiden) määrän kymmenkertaistumisen verrattuna verrokki- ja saunaryhmiin. Nesteenpoistolääkeryhmässä todettiin lisääntynyttä lihaskouristusherkkyyttä. Koeryhmien oma arvio fyysisestä suorituskyvystä painonpudotuksen jälkeen oli käänten verrannollinen mittaustuloksiin. Nesteenpoistolääkeryhmän urheilijat pitivät vointiaan parhaimpana, vaikka heidän fyysinen suorituskykynsä oli alentunut voimakkaimmin.
Pohdinta ja johtopäätökset
Tutkimus osoittaa, että ns. nopealla painonpudotuksella (0-2 vrk) on voimaurheilijoiden fyysistä suorituskykyä alentava vaikutus. Suorituskyvyn heikentyminen on huomattavan voimakasta saunomisen ja nesteenpoistolääkkeen käytön jälkeen verrattuna sekä verrokkiryhmään että aktiivisella liikunnalla toteutettuun painonpudotukseen. Epäedullisimmaksi käytetyistä painonpudotusmenetelmistä osoittautui nesteenpoistolääke sen ääreishermojen toimintaa ärsyttävän vaikutuksen takia. Tämä ilmenee lihasnykäyksinä, kouristusherkkyytenä tai lihaskramppeina. Tulosten perusteella painonpudotukseen pitäisi varata riittävästi aikaa, jotta elimistö ehtii sopeutua uuteen painotasoon. 3-5 %:n nopea painonpudotus alentaa fyysistä suorituskykyä riippumatta menetelmän valinnasta, kun taas noin 1 %:n painonlaskulla ei ole merkitystä suorituskyvyn kannalta. Oma arvio nestevajauksen määrästä ja fyysisen suorituskyvyn muutoksesta ei ole luotettava yksinkertaisella näyttöasteikolla mitattuna, vaan saattaa aiheuttaa suoranaisia virhearviointeja.
Merkitys käytännön liikuntatoiminnan kannalta
Aktiivinen liikunta toteutettuna riittävän pitkällä aikavälillä (>2 vrk) on Iihastoiminnan ja fyysisen suorituskyvyn kannalta edullisempi painonpudotusmenetelmä kuin saunominen tai nesteenpoistolääkkeen käyttö.
Muut julkaisut tutkimuksesta
Nousiainen, U., Caldwell, J., Ahonen, E., Partanen, J., Electroneuromyographic findings in boxers and judokas. Scandinavian journal of sports sciences 5 (1983) 15-19
Caldwell, J., Ahonen, E., Nousiainen, U., Diuretic therapy, physical performance and neuromuscular function. The physician and sports medicine 12 (1984) 6, 73-85 Caldwell, J., Ahonen, E., Nousiainen, U., Differential effects of sauna-, diuretic- and exercise induced hypohydration. Journal of applied physiology 57 (1984) 4, 1018-1023
Lähde:
Nopea painonpudotus voimaurheilljoilla. Suomen liikuntalääketiede - Finnish sports and exercise mcdicine 2 (1983) 2, 125-138
Tausta ja tarkoitus
Nestevajauksen (dehydraation/hypohydraation) on todettu alentavan fyysistä suorituskykyä. Voimaurheilijat käyttävät taktisista syistä erilaisia nopean painonpudotuksen menetelmiä, joilla on dehydraation takia kuitenkin epäedullisia vaikutuksia urheilusuorituksiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata lihastoiminnan ja fyysisen suorituskyvyn muutoksia saunomisen, nesteenpoistolääkkeen (furosemidi) käytön ja liikunnan aiheuttaman dehydraation yhteydessä voimaurheilijoilla.
Materiaali ja menetelmät
Voimaurheilijoiden aiemmin käyttämien painonpudotusmenetelmien vaikutuksia selvitettiin kyselyllä, johon vastasi 80 voimaurheilijaa. Tutkimukseen osallistui 62 voimaurhei (painonnostajat, painijat, judokat ja nyrkkeilijät), jotka arvottiin neljään koeryhmään (sauna, nesteenpoistolääke, liikunta ja kontrolli). Kaikki ryhmät (verokkeja lukuunottamatta) pyrkivät 5 % painonpudotukseen. ENMG, (elektromyografia eli lihasten sähköisten toimintojen rekisteröinti) ja maksimaalinen fyysisen suorituskyvyn mittaus suoritettiin koehenkilöille sekä ennen painonpudotusta että sen jälkeen. Koehenkilöt arvioivat lisäksi yksinkertaisella näyttöasteikolla (visuaalinen analogiskaala) painonpudotuksen voi makkuuden ja fyysisessä suorituskyvyssä kokemansa muutoksen.
Päätulokset
Painonpudotus oli kehonpainosta 1,1 % kontrolli-, 4,6 % sauna-, 4,2 % nesteenpoistolääke- ja 3,5 % liikuntaryhmässä. Maksimaalinen hapenkulutus aleni kaikissa ryhmissä merkittävästi. Muutos oli voimakkain nesteenpoistolääke- ja saunaryhmissä, joissa fyysinen suorituskyky aleni enemmän kuin liikuntaryhmissä riippumatta painonpudotuksen määrästä. Näissä ryhmissä painonpudotus oli määrältään suurinta, mikä selittää osan erosta, mutta liikuntaryhmä poikkesi edukseen muihin ryhmiin verrattuna vakioitaessa muutokset painonpudotuksen suhteen. ENMG -tutkimuksen perusteella nesteenpoistolääkkeen käyttö aiheutti lihasnykäysten (faskikulaatioiden) määrän kymmenkertaistumisen verrattuna verrokki- ja saunaryhmiin. Nesteenpoistolääkeryhmässä todettiin lisääntynyttä lihaskouristusherkkyyttä. Koeryhmien oma arvio fyysisestä suorituskyvystä painonpudotuksen jälkeen oli käänten verrannollinen mittaustuloksiin. Nesteenpoistolääkeryhmän urheilijat pitivät vointiaan parhaimpana, vaikka heidän fyysinen suorituskykynsä oli alentunut voimakkaimmin.
Pohdinta ja johtopäätökset
Tutkimus osoittaa, että ns. nopealla painonpudotuksella (0-2 vrk) on voimaurheilijoiden fyysistä suorituskykyä alentava vaikutus. Suorituskyvyn heikentyminen on huomattavan voimakasta saunomisen ja nesteenpoistolääkkeen käytön jälkeen verrattuna sekä verrokkiryhmään että aktiivisella liikunnalla toteutettuun painonpudotukseen. Epäedullisimmaksi käytetyistä painonpudotusmenetelmistä osoittautui nesteenpoistolääke sen ääreishermojen toimintaa ärsyttävän vaikutuksen takia. Tämä ilmenee lihasnykäyksinä, kouristusherkkyytenä tai lihaskramppeina. Tulosten perusteella painonpudotukseen pitäisi varata riittävästi aikaa, jotta elimistö ehtii sopeutua uuteen painotasoon. 3-5 %:n nopea painonpudotus alentaa fyysistä suorituskykyä riippumatta menetelmän valinnasta, kun taas noin 1 %:n painonlaskulla ei ole merkitystä suorituskyvyn kannalta. Oma arvio nestevajauksen määrästä ja fyysisen suorituskyvyn muutoksesta ei ole luotettava yksinkertaisella näyttöasteikolla mitattuna, vaan saattaa aiheuttaa suoranaisia virhearviointeja.
Merkitys käytännön liikuntatoiminnan kannalta
Aktiivinen liikunta toteutettuna riittävän pitkällä aikavälillä (>2 vrk) on Iihastoiminnan ja fyysisen suorituskyvyn kannalta edullisempi painonpudotusmenetelmä kuin saunominen tai nesteenpoistolääkkeen käyttö.
Muut julkaisut tutkimuksesta
Nousiainen, U., Caldwell, J., Ahonen, E., Partanen, J., Electroneuromyographic findings in boxers and judokas. Scandinavian journal of sports sciences 5 (1983) 15-19
Caldwell, J., Ahonen, E., Nousiainen, U., Diuretic therapy, physical performance and neuromuscular function. The physician and sports medicine 12 (1984) 6, 73-85 Caldwell, J., Ahonen, E., Nousiainen, U., Differential effects of sauna-, diuretic- and exercise induced hypohydration. Journal of applied physiology 57 (1984) 4, 1018-1023