Artikkelit

Huumeista käyttäytymishäiriö - vai päinvastoin?

Tiedotusvälineet ovat täyttyneet huolestuneiden viranomaisten viesteistä huumeongelman räjähtämisestä silmillemme. Tämä huolestuminen toistuu muutaman vuoden välein ja liittyy osittain siihen huoleen, mitä rajoja vartioivat viranomaiset, poliisit ja koulujen psykologit jne. tuntevat omasta työllisyydestään.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja pääsy Schengenin sopimuksen osapuoleksi lisää kansalaisten ja tavaroiden, niin laillisten kuin laittomienkin, liikkuvuutta. Suomen itäraja on EU:n ulkoraja laillisuuteen ja demokratiaan opettelevan Venäjän suuntaan. Tämän faktan kanssa on elettävä. Ja jos sattui äänestämään EU:hun liittymisen puolesta, niin syyllinen asiaintilaan löytyy peiliin katsomalla. Jokaiseen päätökseen liittyy hyötyjä ja haittoja.

Yleensä kahden asian samanaikaiselle esiintymiselle halutaan antaa syy-seuraus-tulkinta. Kun nuori aikuinen käyttää päihteitä ja on psykososiaalisesti sopeutumaton sanotaan, että huumeiden käyttö on johtanut rikollisuuteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin.
Tuore selvitys Bostonista antaa kuitenkin toisenlaisen tuloksen.

Lapsena todettu tarkkaavaisuus- ja levottomuus/yliaktiivisuus-häiriö moninkertaisti alkoholin ja huumeiden ongelmakäytön todennäköisyyden aikuisena. Vaara kaksinkertaistui, vaikka aikuisella ei enää ollutkaan psyykistä poikkeavuutta tai levottomuus/tarkkaavaisuushäiriötä. Jos lapsuuden tarkkaavaisuus-levottomuus-häiriöön liittyi aikuisena todettuja psyykisiä ongelmia, yli puolet käytti huumeita. Psyykisiin häiriöihin liittyi runsasta päihteiden käyttöä myös niillä, joilla lapsena ei ollut levottomuus-tarkkaavaisuus-häiriötä.

Suomalaiset lasten ja nuorten psykiatrit ovat korottaneet äänensä vaatien lisää psyykisten häiriöiden hoitomahdollisuuksia.

Mikäli tuohon huutoon ei vastata, seurauksena on huumeongelman paheneminen. Takuulla halvempaa ja inhimillisesti parempaa on auttaa silloin, kun ongelma on vasta lapsen ja hänen perheensä sisäinen. Jos varttuva nuori alkaa hoitaa biologista ongelmaansa laittomilla ja laillisilla (tupakka, alkoholi, lääkkeet) huumeilla, ovat seuraamukset yksilön ja yhteiskunnan kannalta monin verroin raskaampia.
Johtava englantilainen lääkärilehti Lancet vaati pääkirjoituksessaan marraskuussa cannabiksen eli hampun laillistamista.

Hampun biologiset vaikutukset eivät juurikaan poikkea tupakan vaikutuksista. Hampun kriminalisointi on johtanut käytön epäsosiaalisiin ja yhteiskunnalle vaarallisiin seurauksiin. Hollannin poliisi- ja lääkintäviranomaisten hyvät kokemukset hallitun sallivasta cannabispolitiikasta eivät kuitenkaan ole johtaneet tämän käytännön laajenemiseen, sillä poliitikot eivät (tässäkään) asiassa ole kyenneet vetämään järkeviä johtopäätöksiä olemassa olevasta näytöstä.
Ranska on äänekkäimmin vaatinut Hollantia rajoittamaan cannabiksen myyntiä, vaikka suurin osa Ranskan markkinoilla olevasta hampusta tuleekin Marokosta. Mutta logiikka ei ole ollutkaan Ranskan politiikan silmiinpistävin ominaisuus!

Kahvi, alkoholi, tupakka jne ovat kukin vuorollaan olleet erilaisten viranomaisten vihan kohteena. Väkivaltakoneiston avulla ei voida estää ihmisten halua hakea kemiallista mielihyvää, kun yhteiskunnan ankeus tai mielen sairaus estävät luonnolliset mielihyvän tuntemukset.
Kaikki mahdolliset voimavarat on kohdistettava kysynnän vähentämiseen. Käytön kriminalisointi hyödyttää vain rikollisia ja lahjottuja poliitikkoja, kustannukset seuraamuksista kaadetaan veronmaksajan niskaan.

PS. Tämä "joulupakinani" on sadas TERVE!-palstalla ilmestynyt. Toiveeni on ollut saada ihmiset pohtimaan terveyttä hyvin laajassa mielessä. Kaikki yhteiskunnallinen toiminta, politiikka mukaanlukien, on soveltavaa lääketiedettä. Olemassaolomme tärkein tehtävä on elämän säilymisen edistäminen. Silloin edistyy myös ihmiskunnan ja sen yksittäisen jäsenen hyvä. Jos lukijat haluavat ja lehti tilaa antaa, niin kirjoitettavia asioita kyllä löytyy edelleenkin!