Artikkelit
Kuormituskokeen aikaisen EKG-vasteen ennusteellinen merkitys
02.03.1984, Duodecim 100: 376
Tutkimusreferaatti
Kuormituskokeen aikaisen EKG-vasteen ennusteellinen merkitys oireettomilla
Giagnoni E, Secchi M B, Wu S C, ym.: N Engl J Med 309: 1085-1088, 1983
Kliinisen kuormituskokeen merkitys keski-ikäisen väestön oireettoman sepelvaltimotaudin seulonnassa ja riskiyksilöiden löytämisessä on kiistanalainen. Tässä milanolaisessa työssä tutkittiin 11 000 työssä käyvää. Sepelvaltimoperäisiksi tulkittavia oireita tai löydöksiä ei ollut 10 723:Ila. Myös heidän verenpaineensa oli alle 160/95 mmHg. Puolet joukosta oli alle 45-vuotiaita. Maaten tehdyn polkupyöräkokeen aikana kuormaa lisättiin minuutin välein 20 W, kunnes saavutettiin 85 % iän mukaisesta syketaajuusmaksimista tai koe oli keskeytettävä. Koko tutkitusta joukosta alle 2 %:lla (184) todettiin 1 mm:n tai sitä suurempi ST-tason horisontaalinen tai alaspäin suuntautuva lasku kokeen aikana tai palautumisvaiheessa. Näistä 135:llä todettiin toistetussa kokeessa samanlainen löydös. Heille kullekin (99 miestä, 36 naista) etsittiin 2-3 verrokkia muiden tutkittujen joukosta. Alkutilanteessa ryhmät eivät eronneet toisistaan minkään hyväksytyn riskitekijän suhteen, ainoa ero oli siis ST-tason kuormitusvaste. Koeryhmiä seurattiin keskimäärin yli kuuden vuoden ajan sepelvaltimotaudin ilmaantumista tarkkaillen (tyypillinen angina pectoris, infarktin EKG-merkit, äkillinen sydänkuolema).
Poikkeavan EKG-vasteen ryhmässä oli viiden ensimmäisen seurantavuoden aikana yli 13-kertainen riski saada koronaaritauti. Koko seurannan aikana riski oli 5.5-kertainen. Kun tarkastellaan vain »kovia» kriteerejä (infarktit ja sydänperäiset äkkikuolemat), riski oli taas 13-kertainen (9/135, 2/379). Monipuolisin tilastollisin menetelmin testattiin eri riskitekijöiden ja kuormituskokeen aikaisen ST-laskun merkitystä ennusteelle. Poikkeava EKG-vaste oli itsenäinen selittävä tekijä ja lisäsi tavanomaisten riskitekijöiden ennusteellista merkitystä tässä oireettomassa, normotensiivisessä keski-ikäisessä väestössä.
ESKO LÄNSIMIES
Giagnoni E, Secchi M B, Wu S C, ym.: N Engl J Med 309: 1085-1088, 1983
Kliinisen kuormituskokeen merkitys keski-ikäisen väestön oireettoman sepelvaltimotaudin seulonnassa ja riskiyksilöiden löytämisessä on kiistanalainen. Tässä milanolaisessa työssä tutkittiin 11 000 työssä käyvää. Sepelvaltimoperäisiksi tulkittavia oireita tai löydöksiä ei ollut 10 723:Ila. Myös heidän verenpaineensa oli alle 160/95 mmHg. Puolet joukosta oli alle 45-vuotiaita. Maaten tehdyn polkupyöräkokeen aikana kuormaa lisättiin minuutin välein 20 W, kunnes saavutettiin 85 % iän mukaisesta syketaajuusmaksimista tai koe oli keskeytettävä. Koko tutkitusta joukosta alle 2 %:lla (184) todettiin 1 mm:n tai sitä suurempi ST-tason horisontaalinen tai alaspäin suuntautuva lasku kokeen aikana tai palautumisvaiheessa. Näistä 135:llä todettiin toistetussa kokeessa samanlainen löydös. Heille kullekin (99 miestä, 36 naista) etsittiin 2-3 verrokkia muiden tutkittujen joukosta. Alkutilanteessa ryhmät eivät eronneet toisistaan minkään hyväksytyn riskitekijän suhteen, ainoa ero oli siis ST-tason kuormitusvaste. Koeryhmiä seurattiin keskimäärin yli kuuden vuoden ajan sepelvaltimotaudin ilmaantumista tarkkaillen (tyypillinen angina pectoris, infarktin EKG-merkit, äkillinen sydänkuolema).
Poikkeavan EKG-vasteen ryhmässä oli viiden ensimmäisen seurantavuoden aikana yli 13-kertainen riski saada koronaaritauti. Koko seurannan aikana riski oli 5.5-kertainen. Kun tarkastellaan vain »kovia» kriteerejä (infarktit ja sydänperäiset äkkikuolemat), riski oli taas 13-kertainen (9/135, 2/379). Monipuolisin tilastollisin menetelmin testattiin eri riskitekijöiden ja kuormituskokeen aikaisen ST-laskun merkitystä ennusteelle. Poikkeava EKG-vaste oli itsenäinen selittävä tekijä ja lisäsi tavanomaisten riskitekijöiden ennusteellista merkitystä tässä oireettomassa, normotensiivisessä keski-ikäisessä väestössä.
ESKO LÄNSIMIES