Artikkelit
Väärän kokoinen mansetti verenpainetta mitattaessa
02.03.1984, Duodecim 100: 377
Tutkimusreferaatti
Väärän kokoinen mansetti verenpainetta mitattaessa
Manning D M, Kuchirka C, Kaminski J: Circulation 68: 763-766, 1983
American Heart Associationin suositus verenpaineen epäsuorasta mittaustavasta on kolmen vuoden ikäinen. Ohjeiden noudattamista ja sen vaikutusta mittaustulokseen haluttiin selvittää suuren amerikkalaisen opetussairaalan poliklinikassa. Noudattamiskriteerinä käytettiin olkavarsimansetin koon sopivuutta mitattavan olkavarren ympärykseen. Mittaajalla oli käytettävissään kaiken kokoisia mansetteja. Kuudenkymmenen paksuolkaisen verenpaine mitattiin sitten hyvin vakioidusti käyttäen tavallista (liian pientä) ja leveää (sopivaa) mansettia. Mittausjärjestys satunnaistettiin eikä varsinainen havainnoinnin kohteena ollut mittaaja tiennyt tutkimuksesta mitään.
Joka kolmas mittaus tehtiin väärän kokoista mansettia käyttäen. Niissä 85 mittauksessa, joissa olisi tarvittu normaalin kokoisesta poikkeava mansetti, käytettiin yli 70 %:ssa väärän kokoista mansettia. Liian pienen mansetin avulla mitatut arvot vaihtelivat -14 mmHg . . . + 36 mmHg todellisesta arvosta. Yli puolet mitatuista systolisista paineista poikkesi oikeasta 5 mmHg tai enemmän. Kirjoittajien mielestä verenpaineen mittaamistavasta annetut suositukset eivät ole tulleet tietoon tai niitä ei noudateta. Mittareiden valmistajien pitäisi laittaa mansetteihin merkinnät suositellusta mittausalueesta. Tulokset antavat lisäksi viitteitä siitä, että ylipainon ja kohonneen verenpaineen välinen epidemiologinen korrelaatio saattaa olla liioiteltu ja johtua mittausvirheistä.
Vaikuttaa siltä, että annetut mittaussuositukset eivät mene perille Yhdysvalloissakaan (vrt. Länsimies, Suom Lääkäril 36: 3355, 1982). Itäsuomalaisista naisista jopa 40 % on ylipainoisia ja suomalaisista keski-ikäisistä naisista yli puolella on olkavarren ihopoimun paksuus yli 20 mm. Kysymys ei ole välttämättä akateemisesta pikkuseikasta, sillä verenpainelääkkeisiin käyetään meillä vuosittain neljännesmiljardi markkaa.
ESKO LÄNSIMIES
Manning D M, Kuchirka C, Kaminski J: Circulation 68: 763-766, 1983
American Heart Associationin suositus verenpaineen epäsuorasta mittaustavasta on kolmen vuoden ikäinen. Ohjeiden noudattamista ja sen vaikutusta mittaustulokseen haluttiin selvittää suuren amerikkalaisen opetussairaalan poliklinikassa. Noudattamiskriteerinä käytettiin olkavarsimansetin koon sopivuutta mitattavan olkavarren ympärykseen. Mittaajalla oli käytettävissään kaiken kokoisia mansetteja. Kuudenkymmenen paksuolkaisen verenpaine mitattiin sitten hyvin vakioidusti käyttäen tavallista (liian pientä) ja leveää (sopivaa) mansettia. Mittausjärjestys satunnaistettiin eikä varsinainen havainnoinnin kohteena ollut mittaaja tiennyt tutkimuksesta mitään.
Joka kolmas mittaus tehtiin väärän kokoista mansettia käyttäen. Niissä 85 mittauksessa, joissa olisi tarvittu normaalin kokoisesta poikkeava mansetti, käytettiin yli 70 %:ssa väärän kokoista mansettia. Liian pienen mansetin avulla mitatut arvot vaihtelivat -14 mmHg . . . + 36 mmHg todellisesta arvosta. Yli puolet mitatuista systolisista paineista poikkesi oikeasta 5 mmHg tai enemmän. Kirjoittajien mielestä verenpaineen mittaamistavasta annetut suositukset eivät ole tulleet tietoon tai niitä ei noudateta. Mittareiden valmistajien pitäisi laittaa mansetteihin merkinnät suositellusta mittausalueesta. Tulokset antavat lisäksi viitteitä siitä, että ylipainon ja kohonneen verenpaineen välinen epidemiologinen korrelaatio saattaa olla liioiteltu ja johtua mittausvirheistä.
Vaikuttaa siltä, että annetut mittaussuositukset eivät mene perille Yhdysvalloissakaan (vrt. Länsimies, Suom Lääkäril 36: 3355, 1982). Itäsuomalaisista naisista jopa 40 % on ylipainoisia ja suomalaisista keski-ikäisistä naisista yli puolella on olkavarren ihopoimun paksuus yli 20 mm. Kysymys ei ole välttämättä akateemisesta pikkuseikasta, sillä verenpainelääkkeisiin käyetään meillä vuosittain neljännesmiljardi markkaa.
ESKO LÄNSIMIES