Artikkelit
Aiheuttaako mahansisällön refluksi astmaa?
02.01.1984, Duodecim 100: 903-904
Tutkimusreferaatti
Aiheuttaako mahansisällön refluksi astmaa?
Perpina M, Ponce J, Marco V, ym.: Eur J Respir Dis 65: 582-587, 1983
Happamen mahansisällön joutuminen ruokatorveen (GER) saattaa olla vaikeahoitoisen astman etiologinen tekijä, etenkin lapsilla tällainen yhteys on kuvattu. Referoitava espanjalainen tutkimus selvittää 26 aikuisen sisäsyntyistä astmaa potevan ja 24 verrokin ruokatorven manometrian ja pH-mittauksen tuloksia. Kaikki tutkimukseen kuuluvat olivat oireettomia GER:n suhteen. Ruokatorven ja sen sulkijan painemittaukset tehtiin nestetäytteisen kolmikanavaisen katetrin avulla, ja rekisteröitävä kohta vedettiin alemman ruokatorven sulkijan (LES) läpi yhden sentin jaksoissa. LES:n paine ja pituus laskettiin kolmen mittauksen keskiarvona. Painemittausten jälkeen 5 cm LES:n yläpuolelle viedyn pH-elektrodin avulla seurattiin 60 minuutin ajan mahdollista happamen mahansisällön refluksia. Jos refluksia ei todettu, tehtiin provokaatiokokeita (Valsalva, Müller, epigastriumin painaminen, Trendelenburg). Spontaanin ja provosoidun refluksin rajana pidettiin ruokatoven pH-arvon pienenemistä alle neljän. Ruokatorven tutkimustulokset analysoitiin tietämättä tutkittavien kliinistä diagnoosia. LES-paine oli sama astmaatikoilla ja verrokeilla, noin 2 kPa ( 16 mmHg). Kolmasosalla kummankin ryhmän potilaista esiinyi lyhytkestoisia reflukseja, mutta mitään tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei kuitenkaan voitu osoittaa enempää refluksijaksojen lukumäärässä kuin niiden kestossakaan.
Tutkijat päättelevät, että aikaisemmat tutkimukset GER:n suuresta osuudesta astmapotilailla on tehty ilman kunnollista verrokkiaineistoa ja että GER:n mahdollinen osuus astman synnyssä on selvitettävä laajemmissa ja kontrolloidummissa tutkimuksissa käyttäen lisäksi pH:n pitkäaikaisrekisteröintiä ja isotooppitutkimuksia.
ESKO LÄNSIMIES
Perpina M, Ponce J, Marco V, ym.: Eur J Respir Dis 65: 582-587, 1983
Happamen mahansisällön joutuminen ruokatorveen (GER) saattaa olla vaikeahoitoisen astman etiologinen tekijä, etenkin lapsilla tällainen yhteys on kuvattu. Referoitava espanjalainen tutkimus selvittää 26 aikuisen sisäsyntyistä astmaa potevan ja 24 verrokin ruokatorven manometrian ja pH-mittauksen tuloksia. Kaikki tutkimukseen kuuluvat olivat oireettomia GER:n suhteen. Ruokatorven ja sen sulkijan painemittaukset tehtiin nestetäytteisen kolmikanavaisen katetrin avulla, ja rekisteröitävä kohta vedettiin alemman ruokatorven sulkijan (LES) läpi yhden sentin jaksoissa. LES:n paine ja pituus laskettiin kolmen mittauksen keskiarvona. Painemittausten jälkeen 5 cm LES:n yläpuolelle viedyn pH-elektrodin avulla seurattiin 60 minuutin ajan mahdollista happamen mahansisällön refluksia. Jos refluksia ei todettu, tehtiin provokaatiokokeita (Valsalva, Müller, epigastriumin painaminen, Trendelenburg). Spontaanin ja provosoidun refluksin rajana pidettiin ruokatoven pH-arvon pienenemistä alle neljän. Ruokatorven tutkimustulokset analysoitiin tietämättä tutkittavien kliinistä diagnoosia. LES-paine oli sama astmaatikoilla ja verrokeilla, noin 2 kPa ( 16 mmHg). Kolmasosalla kummankin ryhmän potilaista esiinyi lyhytkestoisia reflukseja, mutta mitään tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei kuitenkaan voitu osoittaa enempää refluksijaksojen lukumäärässä kuin niiden kestossakaan.
Tutkijat päättelevät, että aikaisemmat tutkimukset GER:n suuresta osuudesta astmapotilailla on tehty ilman kunnollista verrokkiaineistoa ja että GER:n mahdollinen osuus astman synnyssä on selvitettävä laajemmissa ja kontrolloidummissa tutkimuksissa käyttäen lisäksi pH:n pitkäaikaisrekisteröintiä ja isotooppitutkimuksia.
ESKO LÄNSIMIES