Artikkelit
Eturauhasen leikkaus vai höyläys? Tuloksien urodynaaminen arviointi
02.01.1984, Duodecim 100: 904
Tutkimusreferaatti
Eturauhasen leikkaus vai höyläys? Tuloksien urodynaaminen arviointi
Meyhoff H H, Nordling J, Hald T: Scand J Urol Nephrol 18: 27-35, 1984
Eturauhasen suureneminen aiheuttaa urodynaamisesti mitattavia virtsaamishäiriöitä (hidas virtausnopeus, rakon paineen nousu, sulkijan epästabiilisuus ja jäännösvirtsa). Prostatan poisto (TVP) tai resektio (TUR) poistaa nämä häiriöt. Kummallakin menetelmällä on etunsa ja haittansa. Tanskalainen tutkijaryhmä on tutkinut 75 peräkkäistä eturauhasleikkaukseen tullutta potilasta urodynaamisesti ennen hoitoa ja puoli vuotta hoidon jälkeen. Potilas hyväksyttiin sarjaan, jos eturauhasen painoksi arvioitiin 25-75 g eikä potilaalle ollut aikaisemmin tehty virtsatieleikkauksia ja jos rakon alapuolinen vastus oli lisääntynyt. Operatiivinen hoitovalinta satunnaistettiin. Poistettu eturauhanen tai sen osa painoi keskimäärin 23 g TUR-ryhmässä ja 27 g TVP-ryhmässä. Urodynaamiset tutkimukset tehtiin vakioidusti. Kystometriset mittaukset eivät eronneet TUR- ja TVP-ryhmissä. Myös virtausmittaukset olivat samanlaiset, ainoa tilastollisesti melkein merkitsevä ero oli TVP-ryhmän hieman suurempi keskimääräinen virtausnopeus kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Huippuvirtausnopeus oli TVP-ryhmässä miltei merkitsevästi suurempi. Virtsaputken sulkijan paineprofiilimittauksissa ryhmien välillä ei ollut eroja. Toimivan sulkijan pituus oli resekoiduilla merkitsevästi (0.5-1.0 cm) pitempi kuin TVP-ryhmässä. Kun potilaat ryhmiteltiin poistetun rauhasen painon mukaan, löydökset eivät muuttuneet. Kirjoittajat päättelevät, että TVP antaa 6 kuukauden jälkeen paremmat tulokset mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Jatkotutkimukset selvittävät pitkäaikaiserot.
ESKO LÄNSIMIES
Meyhoff H H, Nordling J, Hald T: Scand J Urol Nephrol 18: 27-35, 1984
Eturauhasen suureneminen aiheuttaa urodynaamisesti mitattavia virtsaamishäiriöitä (hidas virtausnopeus, rakon paineen nousu, sulkijan epästabiilisuus ja jäännösvirtsa). Prostatan poisto (TVP) tai resektio (TUR) poistaa nämä häiriöt. Kummallakin menetelmällä on etunsa ja haittansa. Tanskalainen tutkijaryhmä on tutkinut 75 peräkkäistä eturauhasleikkaukseen tullutta potilasta urodynaamisesti ennen hoitoa ja puoli vuotta hoidon jälkeen. Potilas hyväksyttiin sarjaan, jos eturauhasen painoksi arvioitiin 25-75 g eikä potilaalle ollut aikaisemmin tehty virtsatieleikkauksia ja jos rakon alapuolinen vastus oli lisääntynyt. Operatiivinen hoitovalinta satunnaistettiin. Poistettu eturauhanen tai sen osa painoi keskimäärin 23 g TUR-ryhmässä ja 27 g TVP-ryhmässä. Urodynaamiset tutkimukset tehtiin vakioidusti. Kystometriset mittaukset eivät eronneet TUR- ja TVP-ryhmissä. Myös virtausmittaukset olivat samanlaiset, ainoa tilastollisesti melkein merkitsevä ero oli TVP-ryhmän hieman suurempi keskimääräinen virtausnopeus kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Huippuvirtausnopeus oli TVP-ryhmässä miltei merkitsevästi suurempi. Virtsaputken sulkijan paineprofiilimittauksissa ryhmien välillä ei ollut eroja. Toimivan sulkijan pituus oli resekoiduilla merkitsevästi (0.5-1.0 cm) pitempi kuin TVP-ryhmässä. Kun potilaat ryhmiteltiin poistetun rauhasen painon mukaan, löydökset eivät muuttuneet. Kirjoittajat päättelevät, että TVP antaa 6 kuukauden jälkeen paremmat tulokset mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Jatkotutkimukset selvittävät pitkäaikaiserot.
ESKO LÄNSIMIES