Artikkelit
Maapallon markkinahinta?
29.05.1997, Savon Sanomat
Naturen (15.5.1997) artikkelin kommenttointia, aikaa on alle 15 vuotta
Maapallon markkinahinta
Adam Smith totesi kirjassaan "Kansojen varallisuus" jotensakin, että ainoa rikkaus on työnhiki kansalaisten otsalla. Varallisuus määräytyy sen mukaan, mitä pidetään hyödykkeenä. Omaisuutta, jolle ei anneta miiään arvoa, ei voida myöskään menettää. Puhdas ilma ja vesi ovat sellaisia hyödykkeitä, joille ei missään kansantulolaskelmissa ole annettu mitään arvoa, vaikka on aivan selvää, että puhtaan veden ja ilman menettäminen merkitsee elämän loppumista.
Materialistisen kansantulon rinnalle ja sijaan on haluttu laskea vihreä kansantulo, eli raaka-aineiden, energian ja työn tuotoksesta vähennetään pääoman eli ekosysteemien arvon alentuminen. Nature-tiedelehdessä (15.5.97) esitetään kunnianhimoinen tavoite laskea maapallon kaikkien ekosysteemien arvo ja tuotto ja verrata niitä ihmiskunnan tuottamaan kansantuotteeseen eli arvioida kuinka suuren osuuden äiti maan hedelmistä ihmiskunta tällä hetkellä käyttää. Tavoite on vaativa ja kirjoittajat tunnustavatkin arvioidensa vajavaisuuden. Mutta tulos on niin arvokas, että se ansaitsee laajan huomion.
Kaksi kolmannesta maapallon tuotoksesta muodostuu merissä, siitä suurin osa rannikkoalueilla. Kolmannes maan tuotoksesta syntyy metsissä ja kosteikkoalueilla. Vuotuinen luonnonrikkauksien tuoton arvo on 33 biljoonaa dollaria (amerikkalaisittain triljoonaa) eli vajaat 30 000 markkaa maapallon asukasta kohden. Kun maapallon kaikkien kansojen BKT:t lasketaan yhteen, saadaan ihmiskunnan "kansantuotteeksi" noin 15 000 markkaa asukasta kohden. Käytämme tällä hetkellä siis hieman yli puolet "avaruusalus maapallon" koko tuotoksesta.
Jatkan noista luvuista eteenpäin. Jos ihmiskunta kasvaa kahden prosentin vuosivauhtia ja yhden ihmisen kulutus kasvaa kolmen proentin vuosivauhtia, on ihmiskunnalla 12 - 15 vuoden kuluttua tilanne, jossa käytetään koko maapallon vuotuinen tuotto. Siitä eteenpäin on vähennettävä yksilökohtaista kulutusta tai vähennettävä yksilöitä. Eikä ole mahdollista menettää ainuttakaan ekosysteemiä. Niinistön esittämiä ajatuksia tullaan muistelemaan Ceausescun Ja Kim Il Sungin ajatusten veroisina.
ESKO LÄNSIMIES
Kuopio
Adam Smith totesi kirjassaan "Kansojen varallisuus" jotensakin, että ainoa rikkaus on työnhiki kansalaisten otsalla. Varallisuus määräytyy sen mukaan, mitä pidetään hyödykkeenä. Omaisuutta, jolle ei anneta miiään arvoa, ei voida myöskään menettää. Puhdas ilma ja vesi ovat sellaisia hyödykkeitä, joille ei missään kansantulolaskelmissa ole annettu mitään arvoa, vaikka on aivan selvää, että puhtaan veden ja ilman menettäminen merkitsee elämän loppumista.
Materialistisen kansantulon rinnalle ja sijaan on haluttu laskea vihreä kansantulo, eli raaka-aineiden, energian ja työn tuotoksesta vähennetään pääoman eli ekosysteemien arvon alentuminen. Nature-tiedelehdessä (15.5.97) esitetään kunnianhimoinen tavoite laskea maapallon kaikkien ekosysteemien arvo ja tuotto ja verrata niitä ihmiskunnan tuottamaan kansantuotteeseen eli arvioida kuinka suuren osuuden äiti maan hedelmistä ihmiskunta tällä hetkellä käyttää. Tavoite on vaativa ja kirjoittajat tunnustavatkin arvioidensa vajavaisuuden. Mutta tulos on niin arvokas, että se ansaitsee laajan huomion.
Kaksi kolmannesta maapallon tuotoksesta muodostuu merissä, siitä suurin osa rannikkoalueilla. Kolmannes maan tuotoksesta syntyy metsissä ja kosteikkoalueilla. Vuotuinen luonnonrikkauksien tuoton arvo on 33 biljoonaa dollaria (amerikkalaisittain triljoonaa) eli vajaat 30 000 markkaa maapallon asukasta kohden. Kun maapallon kaikkien kansojen BKT:t lasketaan yhteen, saadaan ihmiskunnan "kansantuotteeksi" noin 15 000 markkaa asukasta kohden. Käytämme tällä hetkellä siis hieman yli puolet "avaruusalus maapallon" koko tuotoksesta.
Jatkan noista luvuista eteenpäin. Jos ihmiskunta kasvaa kahden prosentin vuosivauhtia ja yhden ihmisen kulutus kasvaa kolmen proentin vuosivauhtia, on ihmiskunnalla 12 - 15 vuoden kuluttua tilanne, jossa käytetään koko maapallon vuotuinen tuotto. Siitä eteenpäin on vähennettävä yksilökohtaista kulutusta tai vähennettävä yksilöitä. Eikä ole mahdollista menettää ainuttakaan ekosysteemiä. Niinistön esittämiä ajatuksia tullaan muistelemaan Ceausescun Ja Kim Il Sungin ajatusten veroisina.
ESKO LÄNSIMIES
Kuopio