Artikkelit
Selkeä kuvaus isotooppilääketieteestä
02.03.1984, Suomen Lääkärilehti 39: 2164 (& J. Kuikka)
Kirjaesittely
Selkeä kuvaus kliinisestä isotooppilääketieteestä
Clinical Nuclear Medicine; M. N. Maisey, K. E. Britton & D. L. Gilday Chaprnan and Hall Ltd. Lontoo 1983. 525 sivua. Hinta noin 300 mk.
Tämän kliinisen isotooppilääketieteen oppikirjan/käsikirjan ensimmäisen laitoksen 32 kirjoittajasta on yli puolet englantilaisia, loput ovat Kanadasta ja USA:sta. Kirja on pyritty laatimaan kliinikkoa, lääkäriä kiinnostavaksi, alahan on paljon fysiikkaa ja tekniikkaa sisältävä. Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Kirjassa on runsaasti hyviä kuvia, taulukoita ja yhteenveto-osia.
Kirjassa on 21 lukua, jotka käsittelevät kaikki kliinisen isotooppilääketieteen osa-alueet. Mikään luku ei mielestämme nouse erityisasemaan, vaan kaikki on kirjoitettu erittäin hyvin, osoittaen kirjoittajien pitkäaikaisen isotooppilääketieteen käytännön kokemuksen ja kirjoittamisen taidon sekä toimittajien kyvyt. Vähäisenä puutteena on emissiotomografiatutkimusten niukka esittely, mutta kirjan kirjoittamisen aikaan SPET-menetelmä ei ollut rutiininomaisessa käytössä kaikkialla.
Kliinisen esittelyn lisäksi on radiokemian, laitteiston ja matemaattisen analysoinnin osilta selkeät ja riittävät esitykset. Radiofarmaseuttisten yhdisteiden aiheuttama sädekuormitus potilastutkimuksissa on esitetty hyvin. Lisäksi taulukkomuodossa on verrattu isotooppitutkimusten aiheuttamia potilasannoksia vastaaviin röntgentutkimuksiin. Pienenä puutteena tässä liitteessä on efektiivisen annosekvivalentin poisjättäminen.
Liiteosassa on esitetty yhteenveto käytössä olevista isotooppitutkimuksista. Tässä osassa on selkeästi esitetty, kuinka potilas tulee valmistella, mitä radiofarmaseuttista yhdistettä käytetään ja mikä on annos, tutkimusasento, annostelutapa ja kuvauksen ajankohta, mitä tutkimuslaitteistoa ja kollimaattoria käytetään, kuvauskulma ja kerättävä informaatiotiheys, kvantitatiivinen analyysi jne. Periaatteessa pelkästään tähän liitteeseen tutustumalla saa hyvän kuvan nykyisin käytettävistä rutiini-isotooppitutkimuksista ja niiden suorittamisesta.
Tämän kirjan tulisi kuulua radiologiaan, kliiniseen fysiologiaan, kliiniseen kemiaan ja sairaalafysiikkaan erikoistuvien tenttivaatimuksiin. Tietysti se pitäisi olla myös jokaisen isotooppilaboratorion käsikirjastossa. Isotooppitutkimuksia käyttävien kliinikoiden soisi tutustuvan tähän selkeään kirjaan omien mielenkiintoalueidensa osalta. Tällöin kliinikon ja isotooppiosaston henkilökunnan välinen keskustelu olisi helpompaa.
Jyrki Kuikka
Esko Länsimies
Clinical Nuclear Medicine; M. N. Maisey, K. E. Britton & D. L. Gilday Chaprnan and Hall Ltd. Lontoo 1983. 525 sivua. Hinta noin 300 mk.
Tämän kliinisen isotooppilääketieteen oppikirjan/käsikirjan ensimmäisen laitoksen 32 kirjoittajasta on yli puolet englantilaisia, loput ovat Kanadasta ja USA:sta. Kirja on pyritty laatimaan kliinikkoa, lääkäriä kiinnostavaksi, alahan on paljon fysiikkaa ja tekniikkaa sisältävä. Tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Kirjassa on runsaasti hyviä kuvia, taulukoita ja yhteenveto-osia.
Kirjassa on 21 lukua, jotka käsittelevät kaikki kliinisen isotooppilääketieteen osa-alueet. Mikään luku ei mielestämme nouse erityisasemaan, vaan kaikki on kirjoitettu erittäin hyvin, osoittaen kirjoittajien pitkäaikaisen isotooppilääketieteen käytännön kokemuksen ja kirjoittamisen taidon sekä toimittajien kyvyt. Vähäisenä puutteena on emissiotomografiatutkimusten niukka esittely, mutta kirjan kirjoittamisen aikaan SPET-menetelmä ei ollut rutiininomaisessa käytössä kaikkialla.
Kliinisen esittelyn lisäksi on radiokemian, laitteiston ja matemaattisen analysoinnin osilta selkeät ja riittävät esitykset. Radiofarmaseuttisten yhdisteiden aiheuttama sädekuormitus potilastutkimuksissa on esitetty hyvin. Lisäksi taulukkomuodossa on verrattu isotooppitutkimusten aiheuttamia potilasannoksia vastaaviin röntgentutkimuksiin. Pienenä puutteena tässä liitteessä on efektiivisen annosekvivalentin poisjättäminen.
Liiteosassa on esitetty yhteenveto käytössä olevista isotooppitutkimuksista. Tässä osassa on selkeästi esitetty, kuinka potilas tulee valmistella, mitä radiofarmaseuttista yhdistettä käytetään ja mikä on annos, tutkimusasento, annostelutapa ja kuvauksen ajankohta, mitä tutkimuslaitteistoa ja kollimaattoria käytetään, kuvauskulma ja kerättävä informaatiotiheys, kvantitatiivinen analyysi jne. Periaatteessa pelkästään tähän liitteeseen tutustumalla saa hyvän kuvan nykyisin käytettävistä rutiini-isotooppitutkimuksista ja niiden suorittamisesta.
Tämän kirjan tulisi kuulua radiologiaan, kliiniseen fysiologiaan, kliiniseen kemiaan ja sairaalafysiikkaan erikoistuvien tenttivaatimuksiin. Tietysti se pitäisi olla myös jokaisen isotooppilaboratorion käsikirjastossa. Isotooppitutkimuksia käyttävien kliinikoiden soisi tutustuvan tähän selkeään kirjaan omien mielenkiintoalueidensa osalta. Tällöin kliinikon ja isotooppiosaston henkilökunnan välinen keskustelu olisi helpompaa.
Jyrki Kuikka
Esko Länsimies