Artikkelit
Ydinvoima on henkitoreissaan
27.01.1998, Savon Sanomat
The Economistin pohjalta vastineeksi Tapani Lepolalle
Ydinvoima on henkitoreissaan
Vaatimus ydinvoiman lisärakentamisesta herää uudelleen, kuin vampyyrin haamu. Tämän lehden päätoimittaja vaatii vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien ehdokkaita liputtamaan kirkkaasti kantansa tässä asiassa, jotta äänestäjät osaavat tehdä "oikean" valinnan.
Maapallolla on energiatuotannossa 424 reaktoria, suurin osa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 30 vuoden kuluessa suurin osa suljetaan, mutta vain hyvin harva korvataan uudella. Rakenteilla on 31 pönttöä, joista 14 läntisellä pallonpuoliskolla, loput 17 Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Mitä merkitsee Aasian ja koko maailman talouden yskiminen ydinvoimaohjelmille?
Etelä-Koreassa oli suunnitteilla ydinvoiman tuotannon kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Ei ole enää. 77 %:a ydinvoimalaohjelmista oli rahoitettu valtion pankkien avulla. Nämä rahalaitokset ovat suurissa vaikeuksissa ja ydinlaitosten suunnitelmat on hyllytetty.
Intiassa on rakenteilla kuusi laitosta. Olemassa olevien laitosten käyttöaste on vain 30 %:a ja siksi tuotetun sähkön hinta on kohtuuttoman korkea. He joutuvat turvautumaan vain omaan osaamiseensa, sillä Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta, joten kukaan ei saa mennä avuksi.
Indonesian ja Thaimaan talousvaikeudet ovat johtaneet ydinvoimaohjelmien alasajoon.
Japanissa on 53 myllyä ja 20 suunnitteilla. Paikallinen vastustus on lisääntynyt rajusti. Olemassaolevien voimaloiden käyttöhäiriöt ja niiden salaaminen kansalaisilta on kääntänyt yleisen mielipiteen vastustamaan hankkeita. Yhden laitoksen rakentamisen aikataulu on pidentynyt lähelle 20 vuotta.
Kiina aikoo moninkymmenkertaistaa ydinenergiatuotantonsa vuoteen 2020 mennessä. Ulkomaista apua otetaan vastaan vain rajallisesti. Kiinalaiset osaavat kilpailuttaa läntiset kauppiaat niin, että voittomarginaalit ovat olemattomat. IVO saa kyllä rahansa, mutta Vientitakuurahastosta eli suomalaisilta veronmaksajilta!
Aasiassakin on ohitse valtion antamien halpojen (=ilmaisten) lainojen aika myös ydinvoiman rakentamisessa. Ranskassa ydinvoimalat rakennettiin valtion rahoituksella ja niiden tuottaman energian hinnassa ei ole pääomalle laskettu edes korkoa, puhumattakaan kuoletuksesta. Näillä edellytyksillä jopa oopperan tuottaminen olisi halpaa! Englannissa Margaret Thatcher pystyi yksityistämään kaiken muun, paitsi ydinvoimalat.
Yhden 1000 MW:n ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään 15 vuotta ja maksaa vähintään 15 miljardia markkaa.
Kun tuote (sähkö) tulee aikanaan myyntiin, on pääomakuluja kertynyt niin paljon, että ydinvoimalla tuotettu sähkö on kallista muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Polttotekniikoiden kehittämisen avulla on päästöjä mahdollista vähentää merkittävästi. Energian käyttöä tehostamalla voidaan saavuttaa lisää säästöjä. Etelä-Koreassa lisäarvoyksikköä kohden käytetään nyt kaksi kertaa enemmän energiaa, kuin Japanissa.
Köyhissä kehitysmaissa energian tuottamista tuetaan 120 miljardin dollarin verran vuosittain. Kun subventio lopetetaan, syntyy aito tarve kulutuksen vähentämiseen ja energian käytön kasvu taittuu sielläkin.
Toivottavasti jokainen äänioikeutettu antaa äänensä sellaiselle Kuopion läänin kansanedustajaehdokkaalle, joka selkeästi sanoutuu irti ydinvoiman lisärakentamisesta. Sellainen kansanedustaja antaa tukensa Itä-Suomelle tärkeälle uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiselle ja tulevaisuutemme kannalta merkittävälle säästävien teknologioiden kehittämiselle.
ESKO LÄNSIMIES
Kuopio
Vaatimus ydinvoiman lisärakentamisesta herää uudelleen, kuin vampyyrin haamu. Tämän lehden päätoimittaja vaatii vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien ehdokkaita liputtamaan kirkkaasti kantansa tässä asiassa, jotta äänestäjät osaavat tehdä "oikean" valinnan.
Maapallolla on energiatuotannossa 424 reaktoria, suurin osa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 30 vuoden kuluessa suurin osa suljetaan, mutta vain hyvin harva korvataan uudella. Rakenteilla on 31 pönttöä, joista 14 läntisellä pallonpuoliskolla, loput 17 Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Mitä merkitsee Aasian ja koko maailman talouden yskiminen ydinvoimaohjelmille?
Etelä-Koreassa oli suunnitteilla ydinvoiman tuotannon kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Ei ole enää. 77 %:a ydinvoimalaohjelmista oli rahoitettu valtion pankkien avulla. Nämä rahalaitokset ovat suurissa vaikeuksissa ja ydinlaitosten suunnitelmat on hyllytetty.
Intiassa on rakenteilla kuusi laitosta. Olemassa olevien laitosten käyttöaste on vain 30 %:a ja siksi tuotetun sähkön hinta on kohtuuttoman korkea. He joutuvat turvautumaan vain omaan osaamiseensa, sillä Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta, joten kukaan ei saa mennä avuksi.
Indonesian ja Thaimaan talousvaikeudet ovat johtaneet ydinvoimaohjelmien alasajoon.
Japanissa on 53 myllyä ja 20 suunnitteilla. Paikallinen vastustus on lisääntynyt rajusti. Olemassaolevien voimaloiden käyttöhäiriöt ja niiden salaaminen kansalaisilta on kääntänyt yleisen mielipiteen vastustamaan hankkeita. Yhden laitoksen rakentamisen aikataulu on pidentynyt lähelle 20 vuotta.
Kiina aikoo moninkymmenkertaistaa ydinenergiatuotantonsa vuoteen 2020 mennessä. Ulkomaista apua otetaan vastaan vain rajallisesti. Kiinalaiset osaavat kilpailuttaa läntiset kauppiaat niin, että voittomarginaalit ovat olemattomat. IVO saa kyllä rahansa, mutta Vientitakuurahastosta eli suomalaisilta veronmaksajilta!
Aasiassakin on ohitse valtion antamien halpojen (=ilmaisten) lainojen aika myös ydinvoiman rakentamisessa. Ranskassa ydinvoimalat rakennettiin valtion rahoituksella ja niiden tuottaman energian hinnassa ei ole pääomalle laskettu edes korkoa, puhumattakaan kuoletuksesta. Näillä edellytyksillä jopa oopperan tuottaminen olisi halpaa! Englannissa Margaret Thatcher pystyi yksityistämään kaiken muun, paitsi ydinvoimalat.
Yhden 1000 MW:n ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään 15 vuotta ja maksaa vähintään 15 miljardia markkaa.
Kun tuote (sähkö) tulee aikanaan myyntiin, on pääomakuluja kertynyt niin paljon, että ydinvoimalla tuotettu sähkö on kallista muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Polttotekniikoiden kehittämisen avulla on päästöjä mahdollista vähentää merkittävästi. Energian käyttöä tehostamalla voidaan saavuttaa lisää säästöjä. Etelä-Koreassa lisäarvoyksikköä kohden käytetään nyt kaksi kertaa enemmän energiaa, kuin Japanissa.
Köyhissä kehitysmaissa energian tuottamista tuetaan 120 miljardin dollarin verran vuosittain. Kun subventio lopetetaan, syntyy aito tarve kulutuksen vähentämiseen ja energian käytön kasvu taittuu sielläkin.
Toivottavasti jokainen äänioikeutettu antaa äänensä sellaiselle Kuopion läänin kansanedustajaehdokkaalle, joka selkeästi sanoutuu irti ydinvoiman lisärakentamisesta. Sellainen kansanedustaja antaa tukensa Itä-Suomelle tärkeälle uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiselle ja tulevaisuutemme kannalta merkittävälle säästävien teknologioiden kehittämiselle.
ESKO LÄNSIMIES
Kuopio