Artikkelit

Keinohedelmöitysoikeus kuuluu synnytysikäisille

Eduskunnan hyväksyttävänä oleva lakiehdotus rajaa muut kuin vakituisessa heteroseksuaalisessa parisuhteessa elävät naiset lääketieteellisten hedelmöityshoitojen ulkopuolelle. Tätä perustellaan syntyvän lapsen edulla, eli lapsen pitää saada elää "oikeanlaisessa" perheessä.

Tuoreimpaan väestötilastoon (31.12.1997) tutustuminen antaa mielenkiintoisen kuvan siitä, millaisia perheitä ja kotitalouksia on Suomessa. Esimerkiksi yleisimmässä synnytysiässä (25 - 29 vuotta) olevia naisia on meillä noin 160 000. Heistä synnyttäneitä (vähintään yksi lapsi) on alle puolet eli 70 000. Näistä äideistä laillistetussa parisuhteessa elää 85 prosenttia. Yksi äiti seitsemästä siis ei ole "oikeassa" parisuhteessa.

Rekisteröidyn avioliiton ulkopuolella eläviä äitejä on kymmeniä tuhansia maassamme. Jos lapsen halutaan varttuvan sosiaalisesti toimivaksi ihmisten yhteiskuntaan, pitäisi perheessä lisäksi olla enemmän kuin yksi lapsi. Yhden lapsen perheitä on tällä hetkellä kuitenkin satoja tuhansia.

Kansanedustajien on ymmärrettävä, että perhekäsite on nykyisin aivan toisenlainen kuin silloin, kun he kävivät kansa- tai peruskoulua. Tärkeintä lapselle on, että hänen lähellään on rakastamaan kykeneviä ihmisiä, joilla on oma elämänsä hallinnassaan. Se, nukkuvatko he yksin, miehen tai naisen kanssa on aika yhdentekevää.

Ainakaan naisten vanhemmaksi tulemisen lääketieteellistä avustamista ei pidä rajoittaa lailla perheen koostumuksen tai parisuhteen laadun perusteella. Jotkin muut tekijät saattavat kyllä tulla kyseeseen (alkoholismi, tupakointi, kyvyttömyys hoitaa itseäänkään jne). Kun aika on kypsä, tulee oikeus vanhemmuuteen taata myös miehille.

ESKO LÄNSIMIES
professori
ylilääkäri
Kuopio