Artikkelit
Palkkasyrjintääkö?
23.08.1998, Savon Sanomat (& M-L. Puputti)
(ei kuvausta)
Palkkasyrjintääkö?
Pari vuotta sitten, valtuuston valintapäätösten jälkeen, kaupunginhallitus (kh) oli päättänyt neljän toimialajohtajan peruspalkankorotuksesta, mutta jättänyt korottamatta vapaa-ajan toimialajohtajan palkan perustellen menettelyään sillä, että valinnasta oli tehty valitus. Viime maanantaina valitusten rauettua, kh päätti vapaa-ajan toimialajohtajan peruspalkaksi 17 000 markkaa. Vapaa-ajan toimenjohtajan peruspalkka on siis pienempi kuin kulttuuritoimenjohtajan 18 702 markan peruspalkka. Käytetty perustelu, että vapaa-ajantoimi on henkilöstömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan muita toimialoja huomattavasti vähäisempi, on perusajatukseltaan oikein.
Perusteluja toimialajohtajien työn arvottamiselle ei löydy kh:n aikaisemmasta päätöksestä. Tällöin muiden toimialajohtajien peruspalkat nykytasossa määrättiin seuraavasti:
- sosiaali- ja terveystoimen johtaja 24 846 markkaa
- koulutoimen johtaja 21 340 markkaa
- teknisen toimen johtaja 21 340 markkaa
Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimien vertailussa käytetty arviointiperustelu ontuu, kun vertaa teknistä- ja koulutointa: tekninen toimi on huomattavasti vähäisempi henkilöstömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan. Kuitenkin näiden kahden toimialajohtajan peruspalkat ovat samansuuruiset.
Palkkoja määrättäessä tiedettiin, että toinen on mies ja toinen nainen. Tästä näkökulmasta ajatellen koulutoimenjohtajan, naisen, työn vaativuutta on vähätelty tai sitten teknisen toimen johtajalla on SE lisä tai johtajiimme kohdistuva palkkapolitiikka on tilannesidonnaista.
Viime maanantain kokouksessa myös kerrottiin, että henkilöstötoimiston esitys koulutoimenjohtajan palkaksi pari vuotta sitten oli ollut matalampi kuin tekniseen toimeen. Silloin kh oli palkkapolitiikassaan arvottanut naisen vaativamman johtamistehtävän miehen vähäisemmän johtamistehtävän kanssa samanhintaiseksi. Tähän voi päätyä, kun käyttää arviointimittarina viime maanantaista menettelyä. Henkilöstötoimisto on kaupunginhallituksen asiantuntija näissä asioissa, joten mistä on kyse?
Valtuusto hyväksyi 22.6.1998 henkilöstä koskevan tasa-arvosuunnitelman, mikä oli hyvä paperi ja sai ansaitsemansa kiitokset valtuustolta, mutta oliko nyt törmäys arkikäytäntöön?
Parit vuodet olemme saaneet osallistua Kuopion kaupunginhallituksen kokouksiin ja sinä aikana olemme ääneen hämmästelleet, miten henkilöstöä koskevien asioiden esittelyssä hyväksytään vähättelevä, joskus törkeäkin alatyyli.
Toisessa suuressa julkisessa organisaatiossa, jonka hallituksen toimintaa muutoin seuraamme ja jonka henkilöstö myös on naisvaltainen, esityslistoilla kinkkisissäkin tilanteissa asenne henkilöstöön on motivoiva. Käytetty kieli, joka näissä tilanteissa viestii johdon arvostusta omaa henkilöstöä kohtaan, ei ole merkityksetön.
Kuopion kaupunginvaltuuston tahtona kirjattiin 22.6.98 tasa-arvosuunnitelmaan viestinnästä seuraavasti: kaikessa viestinnässä, sekä kaupungin ulkoisessa että sisäisessä, on huolehdittava tasa-arvoisesta kielellisestä ja kuvallisesta ilmaisusta. Viime kaupunginhallituksen kokouksessa orasti jo muutos. Näyttäisi siltä, että kh, uuden kaupunginjohtajan kanssa, tulee huolehtimaan siitä, että valtuuston tahto myös hallintokielen tasa-arvoisuudesta ja asiallisuudesta tulee toteutumaan.
MARJA-LEENA PUPUTTI
Kuopion valtuuston 2. vpj
ESKO LÄNSIMIES
Kuopion valtuuston ent. 2. vpj
Pari vuotta sitten, valtuuston valintapäätösten jälkeen, kaupunginhallitus (kh) oli päättänyt neljän toimialajohtajan peruspalkankorotuksesta, mutta jättänyt korottamatta vapaa-ajan toimialajohtajan palkan perustellen menettelyään sillä, että valinnasta oli tehty valitus. Viime maanantaina valitusten rauettua, kh päätti vapaa-ajan toimialajohtajan peruspalkaksi 17 000 markkaa. Vapaa-ajan toimenjohtajan peruspalkka on siis pienempi kuin kulttuuritoimenjohtajan 18 702 markan peruspalkka. Käytetty perustelu, että vapaa-ajantoimi on henkilöstömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan muita toimialoja huomattavasti vähäisempi, on perusajatukseltaan oikein.
Perusteluja toimialajohtajien työn arvottamiselle ei löydy kh:n aikaisemmasta päätöksestä. Tällöin muiden toimialajohtajien peruspalkat nykytasossa määrättiin seuraavasti:
- sosiaali- ja terveystoimen johtaja 24 846 markkaa
- koulutoimen johtaja 21 340 markkaa
- teknisen toimen johtaja 21 340 markkaa
Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimien vertailussa käytetty arviointiperustelu ontuu, kun vertaa teknistä- ja koulutointa: tekninen toimi on huomattavasti vähäisempi henkilöstömäärältään ja taloudellisilta resursseiltaan. Kuitenkin näiden kahden toimialajohtajan peruspalkat ovat samansuuruiset.
Palkkoja määrättäessä tiedettiin, että toinen on mies ja toinen nainen. Tästä näkökulmasta ajatellen koulutoimenjohtajan, naisen, työn vaativuutta on vähätelty tai sitten teknisen toimen johtajalla on SE lisä tai johtajiimme kohdistuva palkkapolitiikka on tilannesidonnaista.
Viime maanantain kokouksessa myös kerrottiin, että henkilöstötoimiston esitys koulutoimenjohtajan palkaksi pari vuotta sitten oli ollut matalampi kuin tekniseen toimeen. Silloin kh oli palkkapolitiikassaan arvottanut naisen vaativamman johtamistehtävän miehen vähäisemmän johtamistehtävän kanssa samanhintaiseksi. Tähän voi päätyä, kun käyttää arviointimittarina viime maanantaista menettelyä. Henkilöstötoimisto on kaupunginhallituksen asiantuntija näissä asioissa, joten mistä on kyse?
Valtuusto hyväksyi 22.6.1998 henkilöstä koskevan tasa-arvosuunnitelman, mikä oli hyvä paperi ja sai ansaitsemansa kiitokset valtuustolta, mutta oliko nyt törmäys arkikäytäntöön?
Parit vuodet olemme saaneet osallistua Kuopion kaupunginhallituksen kokouksiin ja sinä aikana olemme ääneen hämmästelleet, miten henkilöstöä koskevien asioiden esittelyssä hyväksytään vähättelevä, joskus törkeäkin alatyyli.
Toisessa suuressa julkisessa organisaatiossa, jonka hallituksen toimintaa muutoin seuraamme ja jonka henkilöstö myös on naisvaltainen, esityslistoilla kinkkisissäkin tilanteissa asenne henkilöstöön on motivoiva. Käytetty kieli, joka näissä tilanteissa viestii johdon arvostusta omaa henkilöstöä kohtaan, ei ole merkityksetön.
Kuopion kaupunginvaltuuston tahtona kirjattiin 22.6.98 tasa-arvosuunnitelmaan viestinnästä seuraavasti: kaikessa viestinnässä, sekä kaupungin ulkoisessa että sisäisessä, on huolehdittava tasa-arvoisesta kielellisestä ja kuvallisesta ilmaisusta. Viime kaupunginhallituksen kokouksessa orasti jo muutos. Näyttäisi siltä, että kh, uuden kaupunginjohtajan kanssa, tulee huolehtimaan siitä, että valtuuston tahto myös hallintokielen tasa-arvoisuudesta ja asiallisuudesta tulee toteutumaan.
MARJA-LEENA PUPUTTI
Kuopion valtuuston 2. vpj
ESKO LÄNSIMIES
Kuopion valtuuston ent. 2. vpj