Artikkelit
Suotuisa kehitys ei vielä riitä
26.08.1998, Keskisuomalainen
"Vierailija". WHO:n vuosikirjasta 1998 väestönkasvun ennusteen vaikutuksista globaalisiin ongelmiin
Suotuisa kehitys ei vielä riitä
WHO:n vuosikirja 1998 on juuri ilmestynyt. Siinä esitetään tiedot kaikkien jäsenmaiden asukkaista, syntyvyydestä, sairauksista, kuolemasta ja arvio, miten tilanne muuttuu vuoteen 2025 mennessä. Tuo vuosi on siis sukupolven päässä. Kun taaksepäin mennään sama jakso, ollaan vuodessa 1970, minun muistissani kuin juuri äsken, kun tyttäreni olivat taaperrusiässä.
Monet muuttujat ovat korjaantuneet nopeasti ja köyhien ja rikkaiden maiden välinen ero kaventuu. Mutta vauhti ei riitä. Otan esimerkiksi valtavasta tietomäärästä synnytysikäisten naisten ja syntyvien lasten määrät.
Viime vuonna kehittyneissä maissa eli 310 miljoonaa 15-49 vuotiasta, hedelmällisessä iässä olevaa, naista. Kehitysmaissa heitä oli 1 177 miljoonaa. Viime vuoden tietojen perusteella meillä hyvinvointimaissa jokainen nainen synnyttää keskimäärin 1.7 lasta ja kehittyvässä osassa maailmaa 3.1 lasta.
Tästä joukosta ja tällä hedelmällisyydellä maapallolla syntyy 4.2 miljardia lasta, joista 13 %:a kehittyneissä maissa ja 87 %:a kehitysmaissa.
Vuoteen 2025 väestö kasvaa kehitysmaissa 1.4 %:a vuodessa ja kehittyneissä maissa vain 0.2 %:a. WHO:n vuosikirjassa arvioidaan hedelmällisyyden lisääntyvän kehittyneissä maissa ( 1.9 lasta/nainen) ja vähenevän kehitysmaissa (2.4 lasta/nainen). Kun väestön ja hedelmällisyysluvun muutokset otetaan huomioon, kasvaa lasten kokonaismäärä yhden sukupolven aikana 4.8 miljardiin eli noin 13 prosenttia.
Kehittyneiden maiden lapsimäärä kasvaa sukupolvessa kymmenellä prosentilla ja kehittyvien maiden 14 %:lla. Kun otetaan huomioon luonnonvarojen kuluttamisessa vallitsevat erot (kansantulo asukasta kohden on kehittyneissä maissa nyt 16-kertainen kehitysmaihin verrattuna) niin maapallon luonnonvarat, Äiti Gaian povi, ei riitä ruokkimaan kaikkia.
Ainoa keino mahdollistaa elämän jatkuminen maapallolla on teollistuneiden ja kehittyneiden maiden asukkaiden ahneuden rajoittaminen. Yhdysvaltojen väkiluku on noin 5 prosenttia maapallon väkiluvusta. Silti USA:ssa pöllähtää 25 %:a kaikista ihmisen toiminnan tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä.
Ydinvoiman lisärakentaminen ei auta mitään - se vain mahdollistaa kehittyneiden maiden asukkaiden ahneen elämäntavan jatkamisen. Kulutuksen raju vähentäminen ja kehittyvien maiden tukeminen antaa lapsille eli huomisen päivän aikuisille edes toivon mahdollisuudesta pohtia sukupolven päähän tulevaisuutta. Mikäli meidän harjoittamamme meno jatkuu, sitä mahdollisuutta heillä ei ole.
ESKO LÄNSIMIES
Professori, ylilääkäri, Kuopio
WHO:n vuosikirja 1998 on juuri ilmestynyt. Siinä esitetään tiedot kaikkien jäsenmaiden asukkaista, syntyvyydestä, sairauksista, kuolemasta ja arvio, miten tilanne muuttuu vuoteen 2025 mennessä. Tuo vuosi on siis sukupolven päässä. Kun taaksepäin mennään sama jakso, ollaan vuodessa 1970, minun muistissani kuin juuri äsken, kun tyttäreni olivat taaperrusiässä.
Monet muuttujat ovat korjaantuneet nopeasti ja köyhien ja rikkaiden maiden välinen ero kaventuu. Mutta vauhti ei riitä. Otan esimerkiksi valtavasta tietomäärästä synnytysikäisten naisten ja syntyvien lasten määrät.
Viime vuonna kehittyneissä maissa eli 310 miljoonaa 15-49 vuotiasta, hedelmällisessä iässä olevaa, naista. Kehitysmaissa heitä oli 1 177 miljoonaa. Viime vuoden tietojen perusteella meillä hyvinvointimaissa jokainen nainen synnyttää keskimäärin 1.7 lasta ja kehittyvässä osassa maailmaa 3.1 lasta.
Tästä joukosta ja tällä hedelmällisyydellä maapallolla syntyy 4.2 miljardia lasta, joista 13 %:a kehittyneissä maissa ja 87 %:a kehitysmaissa.
Vuoteen 2025 väestö kasvaa kehitysmaissa 1.4 %:a vuodessa ja kehittyneissä maissa vain 0.2 %:a. WHO:n vuosikirjassa arvioidaan hedelmällisyyden lisääntyvän kehittyneissä maissa ( 1.9 lasta/nainen) ja vähenevän kehitysmaissa (2.4 lasta/nainen). Kun väestön ja hedelmällisyysluvun muutokset otetaan huomioon, kasvaa lasten kokonaismäärä yhden sukupolven aikana 4.8 miljardiin eli noin 13 prosenttia.
Kehittyneiden maiden lapsimäärä kasvaa sukupolvessa kymmenellä prosentilla ja kehittyvien maiden 14 %:lla. Kun otetaan huomioon luonnonvarojen kuluttamisessa vallitsevat erot (kansantulo asukasta kohden on kehittyneissä maissa nyt 16-kertainen kehitysmaihin verrattuna) niin maapallon luonnonvarat, Äiti Gaian povi, ei riitä ruokkimaan kaikkia.
Ainoa keino mahdollistaa elämän jatkuminen maapallolla on teollistuneiden ja kehittyneiden maiden asukkaiden ahneuden rajoittaminen. Yhdysvaltojen väkiluku on noin 5 prosenttia maapallon väkiluvusta. Silti USA:ssa pöllähtää 25 %:a kaikista ihmisen toiminnan tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä.
Ydinvoiman lisärakentaminen ei auta mitään - se vain mahdollistaa kehittyneiden maiden asukkaiden ahneen elämäntavan jatkamisen. Kulutuksen raju vähentäminen ja kehittyvien maiden tukeminen antaa lapsille eli huomisen päivän aikuisille edes toivon mahdollisuudesta pohtia sukupolven päähän tulevaisuutta. Mikäli meidän harjoittamamme meno jatkuu, sitä mahdollisuutta heillä ei ole.
ESKO LÄNSIMIES
Professori, ylilääkäri, Kuopio