Artikkelit
Huumeriippuvuus ei ole rikos, vaan aivosairaus
14.11.1997, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Huumeriippuvuus ei ole rikos, vaan aivosairaus
ESKO LÄNSIMIES
Lääke-, huume- ym riippuvuus on krooninen, uusiutuva aivojen sairaus (Science 3.10.1997). Valitettavan usein lainsäätäjät ja -valvojat tarkastelevat riippuvuutta vain yhteiskunnallisena tai rikollisena ilmiönä. Yli puolet koko ongelmasta on lääketiedettä, aivojen biologiaa. Aivojen virheellisestä toiminnasta johtuvia ongelmia voidaan hoitaa vain aivoja hoitamalla. Ainakaan ongelmia ei ratkaista pelkästään rikos- ja muun lainsäädännön keinoin.
Kun rikoksiin sotkeutunut huumeiden käyttäjä joutuu vankilaan ilman, että hänen aivojensa lääketieteellistä ongelmaa pyritään ratkomaan (ehkäpä vartijoiden toimesta jopa ylläpidetään?), on aivan selvää, että vankilasta vapauduttua käyttö- ja rikoskierre jatkuvat. Ulkomailta on vankkaa näyttöä siitä, että käytön jatkaminen ja rikoksien uusiminen vähenevät merkittävästi, kun huumeiden käytön myrkyttämiä aivoja "puhdistetaan" vankilassa olon aikana.
Vaikka huumeiden käyttö alkaisikin vapaaehtoisesti, niin aineet vaikuttavat aivojen toimintaan eikä yksilö ole enää kykenevä toimimaan järkevällä tavalla. Rinnasteisesti vaikkapa jakomielitauti vaikuttaa aivojen toimintaan, menneinä vuosikymmeninä taudista kärsivät ihmiset eristettiin laitoksiin. Nyt heitä hoidetaan lääkkein kotona. Niin kauan, kuin tulkitsemme huumeiden käytön vain yhteiskunnalliseksi ja rikolliseksi ilmiöksi, ongelmaa ei kyetä hoitamaan. Jos aivot ovat ongelman ydin, on ratkaisunkin ydin aivoissa.
Meillä vuoteen 1932 jatkunut alkoholin käytön kielto ja kriminalisointi johti suunnattomiin inhimillisiin ja taloudellisiin kärsimyksiin. Lopulta kansa päätti viisaasti, että viinan myynti ja käyttö laillistetaan. Nyt jäsenyytemme EU:ssa ja WTO:ssa edellyttävät käytännössä kansallisesta alkoholipolitiikasta luopumista ja viinan vapauttamista - kaikkine hyötyineen ja haittoineen.
Nyt kannabiksen käytön kiellosta ja kriminalisoinnista johtuvat ongelmat myrkyttävät yhteiskuntaamme. Ratkaisu on hallittu sallivuus - hyötyineen ja haittoineen. Nykyisestä tilanteesta on lähes yksinomaan haittoja. Hampun (kannabiksen) käytön laillistamista ja sen lääketieteellisten hyötyjen selvittämistä vaaditaankin yhä laajemmin maailmalla.
Aivojen toiminnan, kannalta ei ole suurtakaan eroa nikotiinin ja kannabiksen vaikutuksilla eikä niistä johtuvilla hyödyillä ja haitoilla. Kannabiksen käyttöön liittyvät ongelmat ovat pääosin peräisin käytön kriminalisoinnista ja siitä, että myyjällä ei ole moraalista tai taloudellista vastuuta asiakkaastaan, kuten alkoholin ja tupakan tuottajalla, myyjällä ja veroja keräävällä valtiolla on. Toinen välittäjäaine (nikotiini) on laillinen huume, toinen (kannabis) on laiton huume. Laillinen huume on aiheuttanut sata kertaa enemmän vahinkoa kansallemme, kuin laiton huume.
Aivojen toimintaan vaikuttavien aineiden käytöstä koituvia haittoja ei voida eliminoida ilman lääketieteen nykyistä merkittävämpää mukaanottamista. Nämä aineet on säilytettävä (lääkkeet, alkoholi, tupakka) yhteisessä valvonnassa ja ilmeisesti tuotava (kannabis) yhteiskunnallisen valvonnan piiriin. Alkoholin hinnan tuntuvaa alenemista seuraa verotulojen väheneminen. Näiden verotulojen menetystä korvaamaan on vakavasti harkittava kannabiksen sallimista. ja käytön verottamista. Käytöstä koituvat haitat ovat joka tapauksessa veronmaksajien "piikissä," saipa tuoton valtio tai rikollisjärjestön pomo.