Artikkelit
Politiikan raskassarjalaiset
29.04.1998, Savon Sanomat
Kolumni
Poliitiikan raskassarjalaiset
Suomessa on meneillään miljoonan kilon laihdutuskampanja. Olen jo lähellä asettamaani tavoitetta päästä alle 95 kilon kesään mennessä. Kunpa vielä saavuttaisin oman ihannepainoni 88 kiloa ennen vuotta 2000! Tukholman yliopistollisen sairaalan lihavuusklinikan professori Stephan Rössner kirjoitti Ruotsin lääkärilehdessä palstallaan ylipainoisista poliitikoista. Hän otti näyttävästi esille Suomen politiikan huiput, joten kirjoittajan ajatukset kiinnostanevat lukijoitanikin.
Käytyään läpi Euroopan ja Ruotsin poliittisen elämän raskassarjalaisia Rössner toteaa, että Suomessa kansa kärsii presidenttinsä ja pääministerinsä kanssa. Ahtisaari on vasta 60-vuotias, mutta hänellä on silti vaikeuksia nousta portaita. Tilanne muodostui kiusalliseksi, kun hän joutui käyttämään limusiinia Intian matkallaan siirtyessään 50 metrin matkan. Polvien syyttäminen ja ylipainon sivuuttaminen on kansan vähättelyä.
Rössner jatkaa, että pääministeri Lipponen kärsii kihdistä, minkä lääkehoidon sivuvaikutusten väitetään johtaneen sivuvaikutuksiin (ärtyisyys, väsymys, alakuloisuus ja masennus). Dagens Nyheter-lehden mukaan tilanne on erityisen kiusallinen, koska suomalaisilla on tuoreessa muistissaan presidentti Kekkonen, joka lääkärinlausuntojen mukaan nuortui ja tervehtyi vuosien myötä. Mauno Koiviston aikana presidentin terveydentilasta tiedotettiin säännöllisesti. Näitä tiedotteita ei ole enää annettu.
Onneksi politiikkamme raskassarjalaiset eivät enää
altistu aikaisempien vuosikymmenten kaltaiselle viinatulvalle. Luovuttiinhan hallituksen iltakoulussa alkoholitarjoilusta jo yli 10 vuotta sitten. Poliittiseen luottamustoimeen pyrkivien ja päässeiden henkilökohtaiset tavat (syömis-, juomis-, tupakoimis- ja muut) eivät ole yksityisasia. Maailman talouselämä toimii 24 tuntia päivässä ja 365 päivää vuodessa. Enää ei ole mahdollista, että presidentti tai muu poliittinen johtaja katoaa päivien ajaksi tuntureille tai saaristoon valtion yritysten johtajien kanssa "virkistäytymään." Poliittinen valta tuo huomattavat edut ja turvan, aina toiseen ja kolmanteen polveen saakka, kuten on nähty. Sen hintana yksityisyydestä luopuminen ei ole kohtuutonta - ja lisäksi vapaaehtoista!
Ainakin minä nukkuisin yöt vieläkin rauhallisemmin, jos voisin olla varma, että kaikkien maiden presidentit ja pääministerit olisivat tupakoimattomia, raittiita ja hyväkuntoisia. Lisäksi heidän älykkyysosamääränsä soisi olevan vyötärön ympärysmittaa suurempi (edellinen yli ja jälkimmäinen alle 100.