Artikkelit
Kävellen kouluun ja ilman korkokenkiä töihin
23.06.1998, Savon Sanomat
Kolumni
Kävellen kouluun ja ilman korkokenkiä töihin
Liikkuvan elämäntavan oppiminen ja sisäistäminen jo lapsena on yksi terveen ja ehkä onnellisenkin elämän ehto. Samaan tahtiin, kuin olemme lisänneet koulukuljetuksia, on vaadittu lisää liikunnan oppitunteja. Vapaa-aikana vanhemmat ajavat autoillaan lapsensa harrastamaan liikuntaa! Kollegani Olli Korhonen Työterveyslaitokselta on hieman kärjistäen ehdottanut, että koulujen liikuntatunnit on lopetettava ja mahdollistettava koulumatkojen ja välituntien aikana luonnollinen liikkuminen. Eihän syömisestä tai muistakaan ruumiin toiminnoista anneta numeroita, miksi siis liikunnasta?
Lontoossa selvitettiin (BMJ, 9.5.1998) 6-10 vuotiaiden lasten koulumatkojen tekemistä autoilla tai kävellen. 70 % käveli, 25 % pääsi perheen autolla ja vain 5 % käytti polkupyörää, bussia tai metroa. Ymmärrettävästi koulumatkan pituus vaikutti matkustamisen tapaan. Vanhempien valitessa lapsensa koulun he hoitivat yleensä myös kuljetuksen autollaan, vaikka koulun etäisyys ei olisi sitä edellyttänyt. Lapsen turvallisuus koulumatkalla oli tärkeä valintakriteeri.
Yhden sukupolven aikana lasten päivittäiseen liikkumiseensa käyttämä aika on lyhentynyt 20-30 %:a. Tällä tulee olemaan selvä vaikutus sairauksien esiintymiseen (diabetes, osteoporoosi jne). Kunnan on panostettava koulu- ja työmatkojen tekemiseen turvalliseksi kevyen liikenteen väylästöä kehittämällä ja vähentämällä maksettujen koulukuljetusten määrää. Kalliiden ja kustannuksia lisäävien urheilurakennelmien aika on peruuttamattomasti ohi. Samalla voidaan vähentää tuntikehystä liikunnasta ja antaa sitä matematiikkaan ja kieliin.
Saman päivän The Lancet-lehdessä oli raportti USA:sta, jossa osoitettiin, että korkokengillä kävely kuormittaa erityisesti polviniveliä. Jo kauan on tiedetty, että korkeat korot altistavat ukkovarpaan tyvinivelen vaurioille, syntyy vasaravarvas. Tässä tutkimuksessa määritettiin noin kuuden sentin korkoisilla kengillä kävellessä aiheutuva ylimääräinen kuorma nilkka-, polvi- ja lonkkanivelille. Eniten painekuormaa näytti tulevan polvinivelen sisäreunalle. Tällä alueella on myös eniten polvien kulumasairautta.
KYS: ssa asennettiin viime vuonna yli 700 keinoniveltä ja liki 2000 jonottaa ortopediseen leikkaukseen. Polvien ja lonkkien vioittumisen ja kulumisen perimmäisiä syitä selvitellään myös Kuopion yliopistossa ja KYS:ssa. Jokainen kohdallaan voi estää ennakolta näiden vaivojen ilmaantumista pitämällä painonsa kurissa ja käyttämällä kunnollisia jalkineita. Pitkäaikainen seisominen polvet ylisuoristettuina paikallaan ja liikkuminen korkeakorkoisissa kengissä altistavat nivelrikolle. On opeteltava seisomaan polvet lievässä koukistuksessa ja vaihtamaan koko ajan painoa puolelta toiselle. Piikkikorkoiset kengät ovat rinnastettavissa kiinalaisten naisten jalan typistykseen typeryydessään ja julmuudessaan.
Liikkuvan elämäntavan oppiminen ja sisäistäminen jo lapsena on yksi terveen ja ehkä onnellisenkin elämän ehto. Samaan tahtiin, kuin olemme lisänneet koulukuljetuksia, on vaadittu lisää liikunnan oppitunteja. Vapaa-aikana vanhemmat ajavat autoillaan lapsensa harrastamaan liikuntaa! Kollegani Olli Korhonen Työterveyslaitokselta on hieman kärjistäen ehdottanut, että koulujen liikuntatunnit on lopetettava ja mahdollistettava koulumatkojen ja välituntien aikana luonnollinen liikkuminen. Eihän syömisestä tai muistakaan ruumiin toiminnoista anneta numeroita, miksi siis liikunnasta?
Lontoossa selvitettiin (BMJ, 9.5.1998) 6-10 vuotiaiden lasten koulumatkojen tekemistä autoilla tai kävellen. 70 % käveli, 25 % pääsi perheen autolla ja vain 5 % käytti polkupyörää, bussia tai metroa. Ymmärrettävästi koulumatkan pituus vaikutti matkustamisen tapaan. Vanhempien valitessa lapsensa koulun he hoitivat yleensä myös kuljetuksen autollaan, vaikka koulun etäisyys ei olisi sitä edellyttänyt. Lapsen turvallisuus koulumatkalla oli tärkeä valintakriteeri.
Yhden sukupolven aikana lasten päivittäiseen liikkumiseensa käyttämä aika on lyhentynyt 20-30 %:a. Tällä tulee olemaan selvä vaikutus sairauksien esiintymiseen (diabetes, osteoporoosi jne). Kunnan on panostettava koulu- ja työmatkojen tekemiseen turvalliseksi kevyen liikenteen väylästöä kehittämällä ja vähentämällä maksettujen koulukuljetusten määrää. Kalliiden ja kustannuksia lisäävien urheilurakennelmien aika on peruuttamattomasti ohi. Samalla voidaan vähentää tuntikehystä liikunnasta ja antaa sitä matematiikkaan ja kieliin.
Saman päivän The Lancet-lehdessä oli raportti USA:sta, jossa osoitettiin, että korkokengillä kävely kuormittaa erityisesti polviniveliä. Jo kauan on tiedetty, että korkeat korot altistavat ukkovarpaan tyvinivelen vaurioille, syntyy vasaravarvas. Tässä tutkimuksessa määritettiin noin kuuden sentin korkoisilla kengillä kävellessä aiheutuva ylimääräinen kuorma nilkka-, polvi- ja lonkkanivelille. Eniten painekuormaa näytti tulevan polvinivelen sisäreunalle. Tällä alueella on myös eniten polvien kulumasairautta.
KYS: ssa asennettiin viime vuonna yli 700 keinoniveltä ja liki 2000 jonottaa ortopediseen leikkaukseen. Polvien ja lonkkien vioittumisen ja kulumisen perimmäisiä syitä selvitellään myös Kuopion yliopistossa ja KYS:ssa. Jokainen kohdallaan voi estää ennakolta näiden vaivojen ilmaantumista pitämällä painonsa kurissa ja käyttämällä kunnollisia jalkineita. Pitkäaikainen seisominen polvet ylisuoristettuina paikallaan ja liikkuminen korkeakorkoisissa kengissä altistavat nivelrikolle. On opeteltava seisomaan polvet lievässä koukistuksessa ja vaihtamaan koko ajan painoa puolelta toiselle. Piikkikorkoiset kengät ovat rinnastettavissa kiinalaisten naisten jalan typistykseen typeryydessään ja julmuudessaan.