Artikkelit
Riitely tylsistyttää
30.07.1998, Savon Sanomat
Kolumni
Riitely tylsistyttää
Puolisoiden välinen riitely aiheuttaa osapuolissa ärtyisyyttä, stressaantumista, vaikka ihan mukilointiasteelle ei jouduttaisikaan. Pitkään tyytyväisinä avioliitossa eläneillä pareillakin vanhojen ristiriitojen kaivelu aiheuttaa laboratoriokokeissa näkyvän vasteen. Yhdysvalloissa tutkittiin yli 40 vuotta aviossa olleita pareja määrittämällä stressihormoneita (mm. kortisoli, noradrenaliini) ja immunologisia vasteita laboratoriossa tapahtuneen vanhan aviollisen ristiriidan selvittelyn yhteydessä.
Stressiä kuvastavat hormonitasot lisääntyivät ja immunologista voimaa osoittavat muuttujat heikkenivät, erityisesti vaimoilla. Tutkijat korostivat, että stressaantuminen ikääntyneenä on kuormittavampaa kuin nuorella iällä, koska läheisten tukiverkosto on vähäisempää ja toimintareservit ovat heikentyneet. Upouuden Nature Neuroscience-lehden ensimmäisessä numerossa (toukokuu 1998) esitellään näyttävästi edellistä tutkimusta tukevia löydöksiä. Huomattava yhdysvaltalainen tutkijaryhmä osoitti, että kohonneen kortisoli-pitoisuuden omaavilla ikääntyneillä aivojen hippocampus-tumake oli pienentynyt ja myös tuon muistin kannalta tärkeän tumakkeen toiminta oli heikentynyt. Pienentyminen oli suhteessa sekä kortisolin kohoamisen kestoon että sen perustasoon.
Lehden pääkirjoituksessa pohditaan perusteellisesti ikääntymisen, Alzheimerin dementian (AD) ja stressihormoneiden yhteisvaikutusta. Lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä kortisoli lisää lyhytkestoisesti elimistön suorituskykyä esimerkiksi tulehdusten tai muiden äkillisten kuormitusten yhteydessä.
Myös aivojen toimintaedellytykset paranevat lyhyen stressin yhteydessä. Mutta usein toistuva tai pitkään jatkuva kuormitus alkaa jäytää koko elimistöä, myös aivoja. Herkästi kärsivä toiminta on muistiin painaminen. Vaikutusmekanismit ovat vielä selviteltävinä, mutta suuntaa antavia tuloksia on jo olemassa. Tässä vaiheessa uskaltaa sanoa jo sen verran, että emotioilla, tunteilla, on hyvin suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Varhaisessa lapsuudessa koetut kielteiset tunne-elämykset vaikuttavat aivojen kypsymiseen ja aiheuttavat jopa aivojen rakenteellisia muutoksia (Science 15.5.1998).
Enää ei voida sanoa, että ihminen ohjaaja hallitsee aivoillaan ruumiinsa toimintoja. Jokaisen elimemme pienikin liikahdus vaikuttaa keskushermoston hyvinvointiin. Ei ole olemassa tärkeitä ja vähemmän tärkeitä elimiä - eikä tutkimusalueita. Aivojen, sydämen ja suoliston tutkijoiden tulokset ovat aivan yhtä merkittäviä.
Aivojen lääkeaineiden kehittämisen ohessa meidän on tehtävä myös ennaltaehkäisevien keinojen tutkimusta. Siinä tärkeää on riitelyn ja pelkojen välttäminen - myönteisten tunteiden ja ajattelun edistäminen. 60-lukulaisten rakkauden ja rauhan aika on heräteltävä henkiin tänä ydinräjäytysten ja itsekkyyden aikana. Milloinka aloitetaan Rauhan ja rakkauden instituutin (RRI) suunnittelutyöt Savilahden pohjukkaan nyt rakennettavien kolossien jatkoksi?
Puolisoiden välinen riitely aiheuttaa osapuolissa ärtyisyyttä, stressaantumista, vaikka ihan mukilointiasteelle ei jouduttaisikaan. Pitkään tyytyväisinä avioliitossa eläneillä pareillakin vanhojen ristiriitojen kaivelu aiheuttaa laboratoriokokeissa näkyvän vasteen. Yhdysvalloissa tutkittiin yli 40 vuotta aviossa olleita pareja määrittämällä stressihormoneita (mm. kortisoli, noradrenaliini) ja immunologisia vasteita laboratoriossa tapahtuneen vanhan aviollisen ristiriidan selvittelyn yhteydessä.
Stressiä kuvastavat hormonitasot lisääntyivät ja immunologista voimaa osoittavat muuttujat heikkenivät, erityisesti vaimoilla. Tutkijat korostivat, että stressaantuminen ikääntyneenä on kuormittavampaa kuin nuorella iällä, koska läheisten tukiverkosto on vähäisempää ja toimintareservit ovat heikentyneet. Upouuden Nature Neuroscience-lehden ensimmäisessä numerossa (toukokuu 1998) esitellään näyttävästi edellistä tutkimusta tukevia löydöksiä. Huomattava yhdysvaltalainen tutkijaryhmä osoitti, että kohonneen kortisoli-pitoisuuden omaavilla ikääntyneillä aivojen hippocampus-tumake oli pienentynyt ja myös tuon muistin kannalta tärkeän tumakkeen toiminta oli heikentynyt. Pienentyminen oli suhteessa sekä kortisolin kohoamisen kestoon että sen perustasoon.
Lehden pääkirjoituksessa pohditaan perusteellisesti ikääntymisen, Alzheimerin dementian (AD) ja stressihormoneiden yhteisvaikutusta. Lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä kortisoli lisää lyhytkestoisesti elimistön suorituskykyä esimerkiksi tulehdusten tai muiden äkillisten kuormitusten yhteydessä.
Myös aivojen toimintaedellytykset paranevat lyhyen stressin yhteydessä. Mutta usein toistuva tai pitkään jatkuva kuormitus alkaa jäytää koko elimistöä, myös aivoja. Herkästi kärsivä toiminta on muistiin painaminen. Vaikutusmekanismit ovat vielä selviteltävinä, mutta suuntaa antavia tuloksia on jo olemassa. Tässä vaiheessa uskaltaa sanoa jo sen verran, että emotioilla, tunteilla, on hyvin suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Varhaisessa lapsuudessa koetut kielteiset tunne-elämykset vaikuttavat aivojen kypsymiseen ja aiheuttavat jopa aivojen rakenteellisia muutoksia (Science 15.5.1998).
Enää ei voida sanoa, että ihminen ohjaaja hallitsee aivoillaan ruumiinsa toimintoja. Jokaisen elimemme pienikin liikahdus vaikuttaa keskushermoston hyvinvointiin. Ei ole olemassa tärkeitä ja vähemmän tärkeitä elimiä - eikä tutkimusalueita. Aivojen, sydämen ja suoliston tutkijoiden tulokset ovat aivan yhtä merkittäviä.
Aivojen lääkeaineiden kehittämisen ohessa meidän on tehtävä myös ennaltaehkäisevien keinojen tutkimusta. Siinä tärkeää on riitelyn ja pelkojen välttäminen - myönteisten tunteiden ja ajattelun edistäminen. 60-lukulaisten rakkauden ja rauhan aika on heräteltävä henkiin tänä ydinräjäytysten ja itsekkyyden aikana. Milloinka aloitetaan Rauhan ja rakkauden instituutin (RRI) suunnittelutyöt Savilahden pohjukkaan nyt rakennettavien kolossien jatkoksi?