Artikkelit
Juoksumattokokeen toistettavuus
03.03.1984, Duodecim 100: 1559
Tutkimusreferaatti
Juoksumattokokeen toistettavuus
STARLING M R, MOODY M, CRAtVFORD M H, ym.: Am Heart J 107: 298-303, 1984
Kliininen rasituskoe ( = kuormituskoe) tehdään Pohjoismaissa yleensä polkupyöräergometrilla ja Yhdysvalloissa yleisimmin juoksumatolla. Kokeen toistettavuus antaa pohjan hoidon tehon arvioinnille.
FDA on muuttanut määräyksiään angina pectoris -lääkkeiden testaustavoista ja edellyttää nykyisin kaksoissokkotutkimuksia. Tällöin on käynyt ilmi, että luotettavat tiedot juoksumattokokeen toistettavuudesta puuttuivat. Texasilainen tutkimus esittää tulokset 23:n stabiilia angina pectorista sairastavan potilaan kuormituskokeista (koe, toisto viikon kuluessa ja siitä kolmen tunnin kuluessa plasebokoe). Kukin tutkittava oli jo aikaisemmin useasti ollut kokeessa, joten tottumista tai jännitystä ei katsottu esiintyneen. Keskiarvoina ilmaistuna kuormituksen kokonaiskesto lisääntyi merkitsevästi runsaan minuutin jälkimmäisessä toistokokeessa ja plasebokokeessa. Rintakivun ilmaantumisen aikainen syketaajuus oli sama toistorekisteröinneissä, mutta plasebokokeen jälkeen merkitsevästi suurempi. Joka kolmannella potilaalla kuormituksen kesto pidentyi enemmän kuin kaksi minuuttia. ST-muutosten ilmaantumiseen kuluva aika piteni merkitsevästi myöhemmissä kuormitustilanteissa (toisto eri päivänä ja toisto samana päivänä plasebon jälkeen). Systoliset paineet ja taajuus-painetulot olivat samat kaikissa vaiheissa. Maksimaalinen syketaajuus vaihteli vähemmän kuin kuormituksen kesto. Syketaajuus-painetulo vaihteli vähiten eri kokeissa ja eri kohdissa (kesto, kivun ilmaantuminen, ST-muutoksen ilmaantuminen). Tutkijat päättelevät, että lääkevaikutukset on testattava satunnaistetuissa kaksoissokkotutkirnuksissa.
Polkupyöräergometrilla tehty kliininen kuormituskoe on paremmin toistettava kuin juoksumatolla tehty. Kaikki kliinisfysiologiset toistettauuustutkimukset ovat tärkeitä, ja kaikkiin interventiotutkimuksiin on liitettävä riittävän pitkä harjaannutusvaihe toistettuine rnittauksineen sekä kunnollinen verrokkiaineisto.
ESKO LÄNSIMIES
STARLING M R, MOODY M, CRAtVFORD M H, ym.: Am Heart J 107: 298-303, 1984
Kliininen rasituskoe ( = kuormituskoe) tehdään Pohjoismaissa yleensä polkupyöräergometrilla ja Yhdysvalloissa yleisimmin juoksumatolla. Kokeen toistettavuus antaa pohjan hoidon tehon arvioinnille.
FDA on muuttanut määräyksiään angina pectoris -lääkkeiden testaustavoista ja edellyttää nykyisin kaksoissokkotutkimuksia. Tällöin on käynyt ilmi, että luotettavat tiedot juoksumattokokeen toistettavuudesta puuttuivat. Texasilainen tutkimus esittää tulokset 23:n stabiilia angina pectorista sairastavan potilaan kuormituskokeista (koe, toisto viikon kuluessa ja siitä kolmen tunnin kuluessa plasebokoe). Kukin tutkittava oli jo aikaisemmin useasti ollut kokeessa, joten tottumista tai jännitystä ei katsottu esiintyneen. Keskiarvoina ilmaistuna kuormituksen kokonaiskesto lisääntyi merkitsevästi runsaan minuutin jälkimmäisessä toistokokeessa ja plasebokokeessa. Rintakivun ilmaantumisen aikainen syketaajuus oli sama toistorekisteröinneissä, mutta plasebokokeen jälkeen merkitsevästi suurempi. Joka kolmannella potilaalla kuormituksen kesto pidentyi enemmän kuin kaksi minuuttia. ST-muutosten ilmaantumiseen kuluva aika piteni merkitsevästi myöhemmissä kuormitustilanteissa (toisto eri päivänä ja toisto samana päivänä plasebon jälkeen). Systoliset paineet ja taajuus-painetulot olivat samat kaikissa vaiheissa. Maksimaalinen syketaajuus vaihteli vähemmän kuin kuormituksen kesto. Syketaajuus-painetulo vaihteli vähiten eri kokeissa ja eri kohdissa (kesto, kivun ilmaantuminen, ST-muutoksen ilmaantuminen). Tutkijat päättelevät, että lääkevaikutukset on testattava satunnaistetuissa kaksoissokkotutkirnuksissa.
Polkupyöräergometrilla tehty kliininen kuormituskoe on paremmin toistettava kuin juoksumatolla tehty. Kaikki kliinisfysiologiset toistettauuustutkimukset ovat tärkeitä, ja kaikkiin interventiotutkimuksiin on liitettävä riittävän pitkä harjaannutusvaihe toistettuine rnittauksineen sekä kunnollinen verrokkiaineisto.
ESKO LÄNSIMIES