Artikkelit
Arkkiatrimme nyt ja tulevaisuudessa
01.04.2005, Nuori Lääkäri, 42: 20 - 23, 2005
Pohdinta siitä, millaisia tehtäviä ja ominaisuuksia arkkiatrilla tulee olla, kun sellainen seuraavan kerran esitetään nimitettäväksi. Tarvitaanko arkkiatrin rinnalle "juniatreja" eli lääketieteen viestittäjää nuorille ihmisille?
Arkkiatrimme nyt ja tulevaisuudessa
Nuori Lääkäri 3/2005
Esko Länsimies
Kollegakuntamme "vanhimman" arkkiatri Risto Pelosen nimittämisestä on kulunut 10 vuotta. Hän on sotien jälkeisen ajan kolmas tuon arvonimen kantaja. Risto on tuonut arkkiatrin toimintaan aivan uudenlaista dynamiikkaa ja hankkinut sen myötä meidän ja kaikkien suomalaisten arvostuksen. Tuo arvostus nousee hänen toiminnastaan arkkiatrina ja hänen persoonastaan eikä ole heijastumaa hänen aikaisemmista toimistaan tai itse arvonimeen liittyvää.
Sotien jälkeisten arkkiatriemme arvonimen myöntäminen perustui "vanhaan käytäntöön." Vuodesta 2000 alkaen arkkiatrin arvonimestä säädetään Suomen Tasavallan presidentin asetuksella arvonimistä (381/2000, 3§). Asetuksessa ei ole selkeitä ohjeita siitä, miten tuo prosessi tapahtuu tai mitkä ovat kriteerit, joiden perusteella arvonimi myönnetään.
Kertaan seuraavassa kolmen viimeisimmän arkkiatrimme elämänkaaren tietoja hyvin lyhyesti Lääkärimatrikkelien perusteella. Sen jälkeen kuvaan Valtioneuvoston kansliasta saamiani tietoja viimeisimmästä nimitysprosessista. Lopuksi tuon esille keskustelun yllykkeeksi joitakin ajatuksia siitä, onko aihetta pohtia seuraavan arkkiatrin arvonimen kantajan toimenkuvaa, ominaisuuksia ja itse valintaprosessia. Ehkä olisi pohdittava myös arkkiatrin tehtävän määräaikaisuutta tai takarajaa. Risto Pelkonen on omalla toiminnallaan osoittanut, miten tärkeä merkitys ja tehtävä ammattikunnan "vanhimmalla" on. Lääkäreillä - jos kellä - pitää olla rohkeutta pohtia mitä odotuksia ja velvollisuuksia voidaan inhimillisesti asettaa.
ARVO YLPPÖ
Syntyi Helsingissä 27.10.1887 ja kuoli 104 vuoden ikäisenä 1992. Isä: mv Heikki Y, äiti: Henrika Maunu. Ensimmäinen puoliso Aino Wegelius (vuosina 1925-42), lapset LK Heikki k, Kaisa 27. Toinen puoliso Lea Jokelainen (vuodesta 1950), lapset LL Alli 51, Into 52, Jukka 55, Seppo 58. Väitteli 27 vuoden ikäisenä 1914 Helsingin yliopistossa. Ylppö toimi Berliinissä lastensairaalassa vuosina 1913-20, lääketieteen kunniatohtori Königsbergin yliopistossa 1943. Ylpön varsinainen elämäntyö oli HY:n lastentautien professori 1921-57. Ylppö jatkoi sen jälkeen vielä Lastenlinnan ylilääkärin tehtävässä 75 vuoden ikään saakka vuoteen 1963. Ylppö toimi näiden päätoimiensa ohella Orion Oy:n ja Regulus Oy:n johtotehtävissä yli 40 vuoden ajan vuosina 1929-71. Ylppö nimitettiin arkkiatriksi 1952 hänen ollessaan 65 vuoden ikäinen. Tässä tehtävässä hän ehti toimia noin 40 vuotta.
NILS OKER-BLOM
Syntyi Helsingissä 5.8.1919 ja kuoli 75 vuoden ikäisenä 16.1.1995. Isä: liikemies Edgar O-B, äiti: Zea Bergroth. Puoliso vuodesta 1944 Constance Nordenswan, lapset Teodora 45, Max 48, Christian 52. Sodassa tykkimies (kanoniär) ja lääkintätehtävissä. Väitteli alle 30 vuoden ikäisenä HY:ssa vuonna 1948. Toimi virologian professorina yli 25 vuotta 1957-83, tästä 15 vuoden ajan HY:n johtotehtävissä (dekaani, vararehtori, rehtori 1968-83). Eläkkeelle jäätyään hän toimi vielä HY:n kanslerina yhden viisivuotisen kauden vuoteen 1988. Oker-Blom toimi päätoimiensa ohella myös Medica Oy:n johtotehtävissä noin 30 vuoden ajan vuosina 1947-78. O-B nimitettiin arkkiatriksi 72 vuoden ikäisenä ja hän ehti toimia siinä tehtävässä vain vajaan kolmen vuoden ajan 1992-95.
RISTO PELKONEN
Syntyi Iisalmessa 19.09.1931, asuu Kauniaisissa. Isä: LKT, dosentti Erkki P, äiti: Aune Liuksiala. Puoliso vuodesta 1957 Kristiina Taivainen, lapset Anna 58, Johanna 60, Lauri 66. Talvisodassa sotasairaalan lähetti. Pelkonen väitteli 32 vuoden ikäisenä HY:ssa vuonna 1963. Hän toimi Helsingissä sisätautilääkärinä ja endokrinologina yli 35 vuoden ajan 1958-94, viimeksi HYKS:ssä. Pelkonen toimi päätoimensa ohella jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkärinä lähes 25 vuoden ajan 1972-96. Pelkonen nimitettiin arkkiatriksi 64 vuoden ikäisenä 1995.
NIMITYSTEN TAUSTAA
Viimeksi Valtioneuvoston kansliassa on arkkiatrin arvonimen esittelyä valmisteltu 10 vuotta sitten eli keväällä 1995, kun arkkiatri, kansleri Nils Oker-Blom kuoli "nopeasti edenneen sairauden seurauksena" (HeSa 17.1.1995).
Eri yhteisöt ehdottivat arvonimen saajaksi useita arvostettuja kollegoita: Kalle Achté, Terttu Arajärvi, Osmo Järvi, Kauko Kouvalainen, Pirjo Mäkelä, Jorma Palo, Risto Pelkonen, Kalevi Pyörälä ja Sakari Timonen. Esitetyistä ehdokkaista annettiin lausuntoja seuraavasti: Uudenmaan lääninhallitus (allekirjoittajana maaherra Eeva-Riitta Siitonen) puolsi Kalle Achtén nimittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö (ministeri Terttu Huttu) katsoi, että Pirjo Mäkelä on esitetyistä ansioitunein saamaan arkkiatrin arvonimen. Myös STAKES (pääjohtaja Vappu Taipale) puolsi Mäkelän nimittämistä arkkiatriksi. Arkkiatrin arvonimen myöntämistä Risto Pelkoselle esittivät Finska Läkaresällskapet (Henrik Riska, Marianne Gripenberg), Suomalainen lääkäriseura Duodecim (Kari Raivio, Jan Lindgren) ja Suomen Lääkäriliitto (Björn Eklund, Markku Äärimaa). Mainitut kolme ehdottajajärjestöä ilmoittivat myös maksavansa leimaveron, mikäli arvonimi myönnetään Pelkoselle. Myös HY:n (dekaani Kari Raivio), TaY:n (dekaani Amos Pasternack) ja TuY:n (dekaani Erkki Virolainen) lääketieteelliset tiedekunnat puolsivat arkkiatrin arvonimen myöntämistä Pelkoselle - Turun tiedekunta tosin ensisijaisesti esitti Osmo Järveä.
Lääkärijärjestöjen ehdotuksessa (14.3.1995) todettiin lopuksi: "... ehdotus perustuu toisaalta Risto Pelkosen pätevyyteen ja persoonaan ja toisaalta niihin kokemuksiin, joita on saatu arkkiatrin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa edesmenneen arkkiatri Nils Oker-Blomin aikana. Hän oli erittäin kysytty luennoitsija ja puhuja, joka pystyi erinomaisella tavalla toimimaan yhdyssiteenä lääkärien ammattikunnan ja yleisön välillä. Järjestöt pitävät tärkeänä, että tuleva arkkiatri olisi kliinikko, joka pystyisi välittämään potilaidensa parissa elämäntyönsä tehneen lääkärin kokemuksia ja tietoa niin lääkäreille ja lääkäriksi opiskeleville kuin yleisöllekin sekä parantamaan potilaiden ja lääkäreiden välisiä suhteita. Risto Pelkonen täyttää erinomaisella tavalla nämä vaatimukset. Hän on erittäin kokenut käytännön lääkäri ja tutkija. Hän on myös armoitettu ja oppilaidensa suuresti arvostama opettaja, joka pystyy elävällä, mielenkiintoisella ja humaanilla tavalla välittämään tietoaan ja kokemuksiaan nuoremmalle lääkäripolvelle ja yleisölle." Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle.
Uskon lääkärikunnan olevan samaa mielä kanssani siitä, että mikäli presidentti vielä arvonimiä tulevaisuudessakin myöntää (mitä muita tehtäviä hänelle jäisikään?), niin arkkiatrin arvonimen on näiden joukossa oltava. Toimenkuva määritellään yllä melko osuvasti ja kattavasti. On syytä miettiä, tulisiko arkkiatrin olla myös "huutavan ääni korvesta," joka tuo esille yhteiskunnassamme näkyvissä olevia kehityssuuntia, jotka jatkuessaan johtavat merkittäviin koko yhteiskuntaamme heikentäviin ongelmiin (esimerkkinä vaikkapa alkoholisoituminen ja syrjäytyminen). Harkiten käytettynä näillä "vanhojen viisaiden" mielipiteillä voisi olla tarvetta ja merkitystä. Emeritus-presidentit, -arkkipiispat ja -kenraalit ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Arkkiatrilla voisi olla tällainen vaikuttajan asema. Lääkärijärjestöjen lausunnossa kuvattu yhdysside-tehtävä ammattikunnan ja yleisön välillä kuuluu kaikille lääkäreille. Ehkä "juniatri" (nuori lääkäri) onnistuu tiedon välittäjänä nuorisolle paremmin kuin arkkiatri?
Mitä ominaisuuksia sitten arkkiatrin arvonimen saajalla tulee olla: Seuraava arkkiatri on todennäköisesti nainen, sillä onhan lääkärikunnasta puolet naisia ja käytänön lääkärin työtä tekevistä vielä suurempi osa. Vuosikymmenten ajan arkkiatri on asunut pääkaupunkiseudulla - toisaalta nykyinen arkkiatri on osoittanut, että kotipaikka maan äärimmäisellä reunalla ei ole ollut esteenä toimimisesta koko maan alueella.
Arkkiatrilla on oltava kokemusta ja kollegojen arvostusta, jota saadaan vain ajan ja ikääntymisen myötä. Varmasti 25 vuoden jakso ammatissa toimimista jo antaa kuvan näistä ominaisuuksista. Täten 50 vuoden ikä voisi olla kohtuullinen mitta "täysi-ikäisyydelle." Miten kauan voidaan yhtä kollegaa kuormittaa arkkiatrin arvonimeen liittyvillä ja asetetuilla vaatimuksilla? Eiköhän 10 vuotta olisi vähin ja 20 vuotta enin mitä voidaan edellyttää. Lääkärikunnan odotettavissa oleva elinikä on melko tarkkaan sama, kuin koko väestömme. Niinpä nimittämisen yläikäraja osuu noin 65 vuoden kohdalle. Suunnilleen tämän ikäisiä olivatkin Ylppö ja Pelkonen arvonimen saadessaan.
Näin ollen oma suosikkini seuraavaksi arkkiatriksemme on 50-60 vuoden ikäinen, väitellyt ja käytännön lääkärinä toiminut nainen, joka toivottavasti asuu muualla, kuin pääkaupunkiseudulla. Ikärajat ovat luettavissa myös asetuksesta (381/2000). Arvonimistä ja niiden valmistelusta löytyy tietoa valtioneuvoston kotisivuilta (www.vn.fi) ja siellä hakusanaksi arvonimilautakunta. Muuten - arvonimilautakunnan jäsenen toimikausi on seitsemän vuotta ja hänen tulee olla toimikauden alkaessa alle 66 vuoden ikäinen.
Ammattikunnan vanhimmalle Risto Pelkoselle toivotan hänen jo lähes 10 vuotta jatkuneessa arkkiatrin tehtävässään vanhaan ortodoksitapaan "monia armorikkaita vuosia." Tärkeitä asioita on parempi pohtia mielessään ajan kanssa ja harkiten. Sitten aikanaan kun tämä ratkaisu tulee eteen, ei tarvitse hätiköidä tai juntata sisäpiirin päätöksiä.
ESKO LÄNSIMIES
Kuopio
Nuori Lääkäri 3/2005
Esko Länsimies
Kollegakuntamme "vanhimman" arkkiatri Risto Pelosen nimittämisestä on kulunut 10 vuotta. Hän on sotien jälkeisen ajan kolmas tuon arvonimen kantaja. Risto on tuonut arkkiatrin toimintaan aivan uudenlaista dynamiikkaa ja hankkinut sen myötä meidän ja kaikkien suomalaisten arvostuksen. Tuo arvostus nousee hänen toiminnastaan arkkiatrina ja hänen persoonastaan eikä ole heijastumaa hänen aikaisemmista toimistaan tai itse arvonimeen liittyvää.
Sotien jälkeisten arkkiatriemme arvonimen myöntäminen perustui "vanhaan käytäntöön." Vuodesta 2000 alkaen arkkiatrin arvonimestä säädetään Suomen Tasavallan presidentin asetuksella arvonimistä (381/2000, 3§). Asetuksessa ei ole selkeitä ohjeita siitä, miten tuo prosessi tapahtuu tai mitkä ovat kriteerit, joiden perusteella arvonimi myönnetään.
Kertaan seuraavassa kolmen viimeisimmän arkkiatrimme elämänkaaren tietoja hyvin lyhyesti Lääkärimatrikkelien perusteella. Sen jälkeen kuvaan Valtioneuvoston kansliasta saamiani tietoja viimeisimmästä nimitysprosessista. Lopuksi tuon esille keskustelun yllykkeeksi joitakin ajatuksia siitä, onko aihetta pohtia seuraavan arkkiatrin arvonimen kantajan toimenkuvaa, ominaisuuksia ja itse valintaprosessia. Ehkä olisi pohdittava myös arkkiatrin tehtävän määräaikaisuutta tai takarajaa. Risto Pelkonen on omalla toiminnallaan osoittanut, miten tärkeä merkitys ja tehtävä ammattikunnan "vanhimmalla" on. Lääkäreillä - jos kellä - pitää olla rohkeutta pohtia mitä odotuksia ja velvollisuuksia voidaan inhimillisesti asettaa.
ARVO YLPPÖ
Syntyi Helsingissä 27.10.1887 ja kuoli 104 vuoden ikäisenä 1992. Isä: mv Heikki Y, äiti: Henrika Maunu. Ensimmäinen puoliso Aino Wegelius (vuosina 1925-42), lapset LK Heikki k, Kaisa 27. Toinen puoliso Lea Jokelainen (vuodesta 1950), lapset LL Alli 51, Into 52, Jukka 55, Seppo 58. Väitteli 27 vuoden ikäisenä 1914 Helsingin yliopistossa. Ylppö toimi Berliinissä lastensairaalassa vuosina 1913-20, lääketieteen kunniatohtori Königsbergin yliopistossa 1943. Ylpön varsinainen elämäntyö oli HY:n lastentautien professori 1921-57. Ylppö jatkoi sen jälkeen vielä Lastenlinnan ylilääkärin tehtävässä 75 vuoden ikään saakka vuoteen 1963. Ylppö toimi näiden päätoimiensa ohella Orion Oy:n ja Regulus Oy:n johtotehtävissä yli 40 vuoden ajan vuosina 1929-71. Ylppö nimitettiin arkkiatriksi 1952 hänen ollessaan 65 vuoden ikäinen. Tässä tehtävässä hän ehti toimia noin 40 vuotta.
NILS OKER-BLOM
Syntyi Helsingissä 5.8.1919 ja kuoli 75 vuoden ikäisenä 16.1.1995. Isä: liikemies Edgar O-B, äiti: Zea Bergroth. Puoliso vuodesta 1944 Constance Nordenswan, lapset Teodora 45, Max 48, Christian 52. Sodassa tykkimies (kanoniär) ja lääkintätehtävissä. Väitteli alle 30 vuoden ikäisenä HY:ssa vuonna 1948. Toimi virologian professorina yli 25 vuotta 1957-83, tästä 15 vuoden ajan HY:n johtotehtävissä (dekaani, vararehtori, rehtori 1968-83). Eläkkeelle jäätyään hän toimi vielä HY:n kanslerina yhden viisivuotisen kauden vuoteen 1988. Oker-Blom toimi päätoimiensa ohella myös Medica Oy:n johtotehtävissä noin 30 vuoden ajan vuosina 1947-78. O-B nimitettiin arkkiatriksi 72 vuoden ikäisenä ja hän ehti toimia siinä tehtävässä vain vajaan kolmen vuoden ajan 1992-95.
RISTO PELKONEN
Syntyi Iisalmessa 19.09.1931, asuu Kauniaisissa. Isä: LKT, dosentti Erkki P, äiti: Aune Liuksiala. Puoliso vuodesta 1957 Kristiina Taivainen, lapset Anna 58, Johanna 60, Lauri 66. Talvisodassa sotasairaalan lähetti. Pelkonen väitteli 32 vuoden ikäisenä HY:ssa vuonna 1963. Hän toimi Helsingissä sisätautilääkärinä ja endokrinologina yli 35 vuoden ajan 1958-94, viimeksi HYKS:ssä. Pelkonen toimi päätoimensa ohella jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkärinä lähes 25 vuoden ajan 1972-96. Pelkonen nimitettiin arkkiatriksi 64 vuoden ikäisenä 1995.
NIMITYSTEN TAUSTAA
Viimeksi Valtioneuvoston kansliassa on arkkiatrin arvonimen esittelyä valmisteltu 10 vuotta sitten eli keväällä 1995, kun arkkiatri, kansleri Nils Oker-Blom kuoli "nopeasti edenneen sairauden seurauksena" (HeSa 17.1.1995).
Eri yhteisöt ehdottivat arvonimen saajaksi useita arvostettuja kollegoita: Kalle Achté, Terttu Arajärvi, Osmo Järvi, Kauko Kouvalainen, Pirjo Mäkelä, Jorma Palo, Risto Pelkonen, Kalevi Pyörälä ja Sakari Timonen. Esitetyistä ehdokkaista annettiin lausuntoja seuraavasti: Uudenmaan lääninhallitus (allekirjoittajana maaherra Eeva-Riitta Siitonen) puolsi Kalle Achtén nimittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö (ministeri Terttu Huttu) katsoi, että Pirjo Mäkelä on esitetyistä ansioitunein saamaan arkkiatrin arvonimen. Myös STAKES (pääjohtaja Vappu Taipale) puolsi Mäkelän nimittämistä arkkiatriksi. Arkkiatrin arvonimen myöntämistä Risto Pelkoselle esittivät Finska Läkaresällskapet (Henrik Riska, Marianne Gripenberg), Suomalainen lääkäriseura Duodecim (Kari Raivio, Jan Lindgren) ja Suomen Lääkäriliitto (Björn Eklund, Markku Äärimaa). Mainitut kolme ehdottajajärjestöä ilmoittivat myös maksavansa leimaveron, mikäli arvonimi myönnetään Pelkoselle. Myös HY:n (dekaani Kari Raivio), TaY:n (dekaani Amos Pasternack) ja TuY:n (dekaani Erkki Virolainen) lääketieteelliset tiedekunnat puolsivat arkkiatrin arvonimen myöntämistä Pelkoselle - Turun tiedekunta tosin ensisijaisesti esitti Osmo Järveä.
Lääkärijärjestöjen ehdotuksessa (14.3.1995) todettiin lopuksi: "... ehdotus perustuu toisaalta Risto Pelkosen pätevyyteen ja persoonaan ja toisaalta niihin kokemuksiin, joita on saatu arkkiatrin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa edesmenneen arkkiatri Nils Oker-Blomin aikana. Hän oli erittäin kysytty luennoitsija ja puhuja, joka pystyi erinomaisella tavalla toimimaan yhdyssiteenä lääkärien ammattikunnan ja yleisön välillä. Järjestöt pitävät tärkeänä, että tuleva arkkiatri olisi kliinikko, joka pystyisi välittämään potilaidensa parissa elämäntyönsä tehneen lääkärin kokemuksia ja tietoa niin lääkäreille ja lääkäriksi opiskeleville kuin yleisöllekin sekä parantamaan potilaiden ja lääkäreiden välisiä suhteita. Risto Pelkonen täyttää erinomaisella tavalla nämä vaatimukset. Hän on erittäin kokenut käytännön lääkäri ja tutkija. Hän on myös armoitettu ja oppilaidensa suuresti arvostama opettaja, joka pystyy elävällä, mielenkiintoisella ja humaanilla tavalla välittämään tietoaan ja kokemuksiaan nuoremmalle lääkäripolvelle ja yleisölle." Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle.
Uskon lääkärikunnan olevan samaa mielä kanssani siitä, että mikäli presidentti vielä arvonimiä tulevaisuudessakin myöntää (mitä muita tehtäviä hänelle jäisikään?), niin arkkiatrin arvonimen on näiden joukossa oltava. Toimenkuva määritellään yllä melko osuvasti ja kattavasti. On syytä miettiä, tulisiko arkkiatrin olla myös "huutavan ääni korvesta," joka tuo esille yhteiskunnassamme näkyvissä olevia kehityssuuntia, jotka jatkuessaan johtavat merkittäviin koko yhteiskuntaamme heikentäviin ongelmiin (esimerkkinä vaikkapa alkoholisoituminen ja syrjäytyminen). Harkiten käytettynä näillä "vanhojen viisaiden" mielipiteillä voisi olla tarvetta ja merkitystä. Emeritus-presidentit, -arkkipiispat ja -kenraalit ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Arkkiatrilla voisi olla tällainen vaikuttajan asema. Lääkärijärjestöjen lausunnossa kuvattu yhdysside-tehtävä ammattikunnan ja yleisön välillä kuuluu kaikille lääkäreille. Ehkä "juniatri" (nuori lääkäri) onnistuu tiedon välittäjänä nuorisolle paremmin kuin arkkiatri?
Mitä ominaisuuksia sitten arkkiatrin arvonimen saajalla tulee olla: Seuraava arkkiatri on todennäköisesti nainen, sillä onhan lääkärikunnasta puolet naisia ja käytänön lääkärin työtä tekevistä vielä suurempi osa. Vuosikymmenten ajan arkkiatri on asunut pääkaupunkiseudulla - toisaalta nykyinen arkkiatri on osoittanut, että kotipaikka maan äärimmäisellä reunalla ei ole ollut esteenä toimimisesta koko maan alueella.
Arkkiatrilla on oltava kokemusta ja kollegojen arvostusta, jota saadaan vain ajan ja ikääntymisen myötä. Varmasti 25 vuoden jakso ammatissa toimimista jo antaa kuvan näistä ominaisuuksista. Täten 50 vuoden ikä voisi olla kohtuullinen mitta "täysi-ikäisyydelle." Miten kauan voidaan yhtä kollegaa kuormittaa arkkiatrin arvonimeen liittyvillä ja asetetuilla vaatimuksilla? Eiköhän 10 vuotta olisi vähin ja 20 vuotta enin mitä voidaan edellyttää. Lääkärikunnan odotettavissa oleva elinikä on melko tarkkaan sama, kuin koko väestömme. Niinpä nimittämisen yläikäraja osuu noin 65 vuoden kohdalle. Suunnilleen tämän ikäisiä olivatkin Ylppö ja Pelkonen arvonimen saadessaan.
Näin ollen oma suosikkini seuraavaksi arkkiatriksemme on 50-60 vuoden ikäinen, väitellyt ja käytännön lääkärinä toiminut nainen, joka toivottavasti asuu muualla, kuin pääkaupunkiseudulla. Ikärajat ovat luettavissa myös asetuksesta (381/2000). Arvonimistä ja niiden valmistelusta löytyy tietoa valtioneuvoston kotisivuilta (www.vn.fi) ja siellä hakusanaksi arvonimilautakunta. Muuten - arvonimilautakunnan jäsenen toimikausi on seitsemän vuotta ja hänen tulee olla toimikauden alkaessa alle 66 vuoden ikäinen.
Ammattikunnan vanhimmalle Risto Pelkoselle toivotan hänen jo lähes 10 vuotta jatkuneessa arkkiatrin tehtävässään vanhaan ortodoksitapaan "monia armorikkaita vuosia." Tärkeitä asioita on parempi pohtia mielessään ajan kanssa ja harkiten. Sitten aikanaan kun tämä ratkaisu tulee eteen, ei tarvitse hätiköidä tai juntata sisäpiirin päätöksiä.
ESKO LÄNSIMIES
Kuopio