Artikkelit
Ihmisoikeudet ja ympärileikkaus
01.08.2008, Helsingin Sanomat, Mielipide
31.7.2008 STM ilmoitti, että poikien rituaalisen ympärileikkauksen salliva laki tulee eduskuntaan syksyn aikana. Sain monia sähköposteja ja kannustusta kirjoittaa asiasta. Juttu ilmestyi seuraavana päivänä - lisäksi lehdessä muitakin kannanottoja asiassa.
Ihmisoikeudet ja ympärileikkaus
Länsimaisen ihmisoikeuskäsityksen mukaan kansalaisella on täysi vapaus omaan mielipiteeseensä mukaan lukien oikeus olla uskovainen tai tunnustukseton. Hänellä on myös oikeus vaihtaa uskontoaan tai muuttua ateistista uskovaiseksi. Tätä oikeutta rajoitetaan monissa maissa (The Economist, 26.7.2008) uhkaapa uskostaan luopuvaa jopa kaikkein perustavimman ihmisoikeuden elämän menettäminen.
Tätä meillä Suomessa vielä toistaiseksi kunnioitettavaa ihmisoikeutta ollaan nyt vakavasti loukkaamassa, sillä Eduskuntaan aiotaan tuoda hyväksyttäväksi laki, joka oikeuttaisi poikavauvan ympärileikkaukseen. Viikon ikäinen vauva ei ole kykenevä antamaan tietoon ja ymmärrykseen perustuvaa suostumustaan, vaikka lakiluonnoksessa tämä ehto asetettaisiinkin. Tiedossani on myös, että muutaman vuoden ikäisten poikien suostuttelu ympärileikkaukseen sisältää lahjontaan sopivia keinoja.
Kuinka suomalainen lainlaatija (kansanedustaja) voi kuvitella, että oikeus vaihtaa uskontoaan tai luopua uskonnostaan voisi tapahtua, kun tämä uskonto on veitsellä leikattu hänen pippeliinsä? Kristillisessä kasteessa tai (tietääkseni) missään muussakaan initiaatioseremoniassa ei pysyvää jälkeä jää. Uskonnot ovat ikivanhoja kulttuurimme kulmakiviä yksikään nykyinen uskomusjärjestelmä ei ole dokumentoidusti niin vanha kuin ovat vanhimmat merkit ihmisen pyrkimyksestä ymmärtää itseään ja ympäristöään myös spirituaalisella tasolla. Jokaisella on oikeus täysi-ikäisenä kansalaisena omaksua oma tapansa kypsyä ihmisenä ja valmistautua kuolemaansa sekä kantaa tätä tapaa kuvaavia tunnusmerkkejä. Mutta kenelläkään - ei edes vanhemmilla - ole oikeutta peruuttamattomasti merkata pientä ihmistä ei tyttöä eikä poikaa - mihinkään uskomusjärjestelmään.
Esko Länsimies
Kuopio
Länsimaisen ihmisoikeuskäsityksen mukaan kansalaisella on täysi vapaus omaan mielipiteeseensä mukaan lukien oikeus olla uskovainen tai tunnustukseton. Hänellä on myös oikeus vaihtaa uskontoaan tai muuttua ateistista uskovaiseksi. Tätä oikeutta rajoitetaan monissa maissa (The Economist, 26.7.2008) uhkaapa uskostaan luopuvaa jopa kaikkein perustavimman ihmisoikeuden elämän menettäminen.
Tätä meillä Suomessa vielä toistaiseksi kunnioitettavaa ihmisoikeutta ollaan nyt vakavasti loukkaamassa, sillä Eduskuntaan aiotaan tuoda hyväksyttäväksi laki, joka oikeuttaisi poikavauvan ympärileikkaukseen. Viikon ikäinen vauva ei ole kykenevä antamaan tietoon ja ymmärrykseen perustuvaa suostumustaan, vaikka lakiluonnoksessa tämä ehto asetettaisiinkin. Tiedossani on myös, että muutaman vuoden ikäisten poikien suostuttelu ympärileikkaukseen sisältää lahjontaan sopivia keinoja.
Kuinka suomalainen lainlaatija (kansanedustaja) voi kuvitella, että oikeus vaihtaa uskontoaan tai luopua uskonnostaan voisi tapahtua, kun tämä uskonto on veitsellä leikattu hänen pippeliinsä? Kristillisessä kasteessa tai (tietääkseni) missään muussakaan initiaatioseremoniassa ei pysyvää jälkeä jää. Uskonnot ovat ikivanhoja kulttuurimme kulmakiviä yksikään nykyinen uskomusjärjestelmä ei ole dokumentoidusti niin vanha kuin ovat vanhimmat merkit ihmisen pyrkimyksestä ymmärtää itseään ja ympäristöään myös spirituaalisella tasolla. Jokaisella on oikeus täysi-ikäisenä kansalaisena omaksua oma tapansa kypsyä ihmisenä ja valmistautua kuolemaansa sekä kantaa tätä tapaa kuvaavia tunnusmerkkejä. Mutta kenelläkään - ei edes vanhemmilla - ole oikeutta peruuttamattomasti merkata pientä ihmistä ei tyttöä eikä poikaa - mihinkään uskomusjärjestelmään.
Esko Länsimies
Kuopio