Artikkelit
Vain kuuntelevilla on oikeus puhua
18.12.2008, Helsingin Sanomat, mielipide
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 60 juhlavuoden kunniaksi lehdessä oli laaja artikkeli aiheesta - haastateltujen ajatuksista virittyneenä lähetin oheisen kirjoituksen 12.12 - ja meni oitis läpi!
Kannustavaa palautetta on tullut
Kannustavaa palautetta on tullut
Vain kuuntelevilla on oikeus puhua
Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla (14.12.) kysyttiin 16 mielipidevaikuttajalta Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen merkkipäivän nimissä sitä, mitä kukin heistä piti merkittävimpänä saavutettuna ja mitä merkittävimpänä menetettynä vapautena. Suurin osa vastaajista toi esille enentyneen oikeuden ajatella ja puhua - ilmaista mielipiteitään ilman pelkoa seurauksista.
Alkuperäisen julistuksen laatimisen yhteydessä kritisoitiin sitä, että julistettiin vain oikeuksia. Gandhin sanomaksi on väitetty lausetta: "Ihmisen oikeudet ovat kuin Ganges-virta, joka saa alkunsa ihmisen velvollisuuksien Himalajalta."
Mitä hyötyä on vapaudesta ilmaista itseään, jos kenelläkään ei ole velvollisuutta kuunnella, mitä toinen sanoo? Mitä hyötyä on siitä, että tuhat tai sata tuhatta ihmistä seisoo nyrkki pystyssä ja huutaa kuolemaa ihmisille, joiden ajatuksista, sanoista tai teoista heillä ei ole mitään tietoa?
Oikeutta puhua ei saisi olla kellään ilman velvollisuutta kyetä kuuntelemaan. Oikeutta tekoon ei saisi olla kenelläkään ilman velvollisuutta kantaa vastuuta tekojensa seurauksista koko biosfäärille ja tuleville sukupolville.
Kun luin kaikkien haastateltujen lausunnot oli todettava, että vain Pentti Linkola sanoi asian selkeästi: "Vapaus on pahimpia kirosanoja, ja YK:n ihmisoikeuksien julistus on hirvittävä erehdys."
Kuin varmemmaksi vakuudeksi muistan vastikään kuolleen akateemikko Paavo Haavikon lausuneen: "Ilmestyskirjan pedoista julmin on Toivo." Onneksi Pandoran lippaaseen jäi tämä viimeinen hirvitys eli Toivo - kaikki muut ihmisen riesat sieltä lippaasta vapautuivatkin.
Esko Länsimies
Kuopio
Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla (14.12.) kysyttiin 16 mielipidevaikuttajalta Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen merkkipäivän nimissä sitä, mitä kukin heistä piti merkittävimpänä saavutettuna ja mitä merkittävimpänä menetettynä vapautena. Suurin osa vastaajista toi esille enentyneen oikeuden ajatella ja puhua - ilmaista mielipiteitään ilman pelkoa seurauksista.
Alkuperäisen julistuksen laatimisen yhteydessä kritisoitiin sitä, että julistettiin vain oikeuksia. Gandhin sanomaksi on väitetty lausetta: "Ihmisen oikeudet ovat kuin Ganges-virta, joka saa alkunsa ihmisen velvollisuuksien Himalajalta."
Mitä hyötyä on vapaudesta ilmaista itseään, jos kenelläkään ei ole velvollisuutta kuunnella, mitä toinen sanoo? Mitä hyötyä on siitä, että tuhat tai sata tuhatta ihmistä seisoo nyrkki pystyssä ja huutaa kuolemaa ihmisille, joiden ajatuksista, sanoista tai teoista heillä ei ole mitään tietoa?
Oikeutta puhua ei saisi olla kellään ilman velvollisuutta kyetä kuuntelemaan. Oikeutta tekoon ei saisi olla kenelläkään ilman velvollisuutta kantaa vastuuta tekojensa seurauksista koko biosfäärille ja tuleville sukupolville.
Kun luin kaikkien haastateltujen lausunnot oli todettava, että vain Pentti Linkola sanoi asian selkeästi: "Vapaus on pahimpia kirosanoja, ja YK:n ihmisoikeuksien julistus on hirvittävä erehdys."
Kuin varmemmaksi vakuudeksi muistan vastikään kuolleen akateemikko Paavo Haavikon lausuneen: "Ilmestyskirjan pedoista julmin on Toivo." Onneksi Pandoran lippaaseen jäi tämä viimeinen hirvitys eli Toivo - kaikki muut ihmisen riesat sieltä lippaasta vapautuivatkin.
Esko Länsimies
Kuopio