Artikkelit
Talvisodassa Motti-sana sai uuden sisällön
06.12.2010, Karjalan Kuvalehti, 4/2010 (joulukuu)
Oheisen tekstin lisäksi kuvani ja isän kuva kapteenina. Lisäksi teksti Professori Esko Länsimies piti yllä olevan esityksensä 30.11.2009 Tuusniemen veteraanijärjestöjen yhteisessä pikkujoulussa. Otsikkona oli Vanhempieni Talvisotaa etsimässä.
Talvisodassa Motti-sana sai uuden sisällön
Esko Länsimies. professori
Sanat motti ja motittaminen tunnistetaan nykyisin ilman selityksiä suomenkielen yleissanaksi ja sen merkitykseksi annetaan joka puolelta saarrettu vihollisen taisteluosasto. Tämä merkitys muodostui sanalle Laatokan koillisrannalla Talvisodassa tammikuussa 1940 ja levisi sieltä nopeasti tarkoittamaan kaikkia vastaavia toimintoja itä-rajallamme.
Jatkosodassa sana oli levinnyt sotareporttereiden välityksellä jo ulkomaille. Wessman kertoo, että sana ilmestyi tanskalaiseen sanakirjaan tässä sotilasmerkityksessä jo vuoden 1951 painokseen (Folkmålsstudier 1956-7, sivu 74).
Lönnrot mainitsee motti-sanan merkitykseksi 1874 kuhmu tai pahka. Sanakirjansa lisävihkossa 1886 hän antoi sanalle merkityksen ruotsinkielestä lainattuna mitta (mått). Sanaa käytettiin erityisesti määrämuotoisen ja kokoisen halkokasan määreenä, neljännessyli. Sanakirjasäätiön johtaja Simo Hämäläinen mainitsee teoksessaan Suomalainen sotilasslangi (SKS 1963) motti (moti) sanalle jo 1930-luvulla merkityksen juomamuki, armeijan alumiininen kenttämuki tai kenttäkeittoastia.
Selvitellessäni eläkevuosien harrastuksena vanhempieni elämän tarinaa ja sukuhistoriaa olen todennut, että isäni voi olla osallinen Motti-sanan merkityksen muuttumiseen. Erkki Länsimies on vähintään Motti-sanan kummi, ellei peräti isä.
Metsänhoitaja, reservin majuri, metsäneuvos Erkki Länsimies (2.11.1915 4.12.1981) oli Talvisodan Laatokan pohjois- ja koillisrannan taisteluiden veteraani. Hän palveli 8. Erillispataljoonan esikuntakomppanian puhelinjoukkueen johtajana ja osallistui taisteluihin kantakortin merkintöjen mukaan Koverossa, Koirinojalla, Hippolassa, Ruokojärvellä, Lemetissä, Kelivaarassa ja Lavajärvellä.
Talvisodan historia-kirjan (Sotatieteen laitos, XVI:3, WSOY 1978) mukaan IV armeijakunta ryhmittyi vuoden vaihteessa 1939/40 uudelleen taisteluosastoiksi. Isäni ErP 8 oli osa TstOs Mehiläistä ja sen ryhmä Keihästä. Tehtäväksi määrättiin hyökkäys Lemettiin, jolloin suuri vihollisen joukko jäisi saarroksiin. Taistelut alkoivat loppiaisena 1940. Viisi vuorokautta myöhemmin yötä päivää jatkuneet taistelut johtivat tavoitteen saavuttamiseen. Vihollisjoukot olivat saarroksissa eivätkä enää pyrkineet etenemään kohti Sortavalaa ja edelleen saartamaan Kannaksen suomalaisia taistelujoukkoja.
Isäni toimi Lemetin taisteluiden käynnistyessä TstOs:n ja Ryhmän viestiupseerina. Tuolle alueelle pystytettiin viestikeskus ja sille annettiin peitenimeksi Motti. Pidän varsin luontevana, että juuri 24 vuotta täyttänyt Metsähallituksen Loimolan hoitoalueen metsänhoitaja antoi tuon nimen, josta sitten muodostui yleisesti käytetty sotilastermi ja myöhemmin laajemminkin käytetty sana.
Kirjalliset maininnat:
Ensimmäisenä tuon ajankohdan ja paikan ilmaisi everstiluutnantti Aksel Suvantola Sotilasaikakausilehdessä vuonna 1952 muistellessaan Motti-sanan alkuperää. Simo Hämäläisen Sotilasslangin sanakirjassa 10 vuotta myöhemmin on lueteltu tammikuun puolivälin jälkeisiä päivämääriä, jolloin eri henkilöt muistelevat sanan kuulleensa tai sitä käyttäneensä puhelimessa. Kirjallinen lähde näistä muisteluista on esimerkiksi pakinoitsija nimimerkki Serp pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä sanomalehdessä.
Varhaisin tarkka kirjallinen merkintä Motti-sanan käytöstä on sotapäiväkirjoissa 24.1.1940 kello 16, jolloin TstOs Mehiläinen (13. D:n) antoi käskyn mm ErP 8:lle tiedustella mottien paikat. Motti-sanan on siis tuolloin jo vakiintunut Lemetin tienoilla taistelevien joukkojen sanastoon.
Selkeästi asia ilmaistaan Woldemar Hägglundin elämänkerrassa (Eeva-Liisa Ahtiainen: Woldemar Hägglund, Kollaan kenraali, Otava 2009, sivut 205 211): Sana (motti) syntyi Syskyjärveltä johtaneen tien varteen rakennetusta puhelinkeskuksesta joka sai peitenimen Motti halkokuutio Motti syntyi lähellä Lemetin ympäristössä olleita vihollisjoukkoja, ja kun nämä joutuivat saarroksiin, ruvettiin Lemetin saarretusta joukosta käyttämään motti-sanaa. Puskaradion levityksessä motti yleistyi tarkoittamaan kaikkia saarrettuja joukkoja.
Aksel Suvantola toteaa Motti-sanan merkityksen muuttumisesta edellä mainitussa artikkelissaan ..ei näitä asioita ehtinyt ajattelemaan, kun oli muutakin tekemistä ja vähäinen vapaa-aika oli käytettävä nukkumiseen.
Esko Länsimies. professori
Sanat motti ja motittaminen tunnistetaan nykyisin ilman selityksiä suomenkielen yleissanaksi ja sen merkitykseksi annetaan joka puolelta saarrettu vihollisen taisteluosasto. Tämä merkitys muodostui sanalle Laatokan koillisrannalla Talvisodassa tammikuussa 1940 ja levisi sieltä nopeasti tarkoittamaan kaikkia vastaavia toimintoja itä-rajallamme.
Jatkosodassa sana oli levinnyt sotareporttereiden välityksellä jo ulkomaille. Wessman kertoo, että sana ilmestyi tanskalaiseen sanakirjaan tässä sotilasmerkityksessä jo vuoden 1951 painokseen (Folkmålsstudier 1956-7, sivu 74).
Lönnrot mainitsee motti-sanan merkitykseksi 1874 kuhmu tai pahka. Sanakirjansa lisävihkossa 1886 hän antoi sanalle merkityksen ruotsinkielestä lainattuna mitta (mått). Sanaa käytettiin erityisesti määrämuotoisen ja kokoisen halkokasan määreenä, neljännessyli. Sanakirjasäätiön johtaja Simo Hämäläinen mainitsee teoksessaan Suomalainen sotilasslangi (SKS 1963) motti (moti) sanalle jo 1930-luvulla merkityksen juomamuki, armeijan alumiininen kenttämuki tai kenttäkeittoastia.
Selvitellessäni eläkevuosien harrastuksena vanhempieni elämän tarinaa ja sukuhistoriaa olen todennut, että isäni voi olla osallinen Motti-sanan merkityksen muuttumiseen. Erkki Länsimies on vähintään Motti-sanan kummi, ellei peräti isä.
Metsänhoitaja, reservin majuri, metsäneuvos Erkki Länsimies (2.11.1915 4.12.1981) oli Talvisodan Laatokan pohjois- ja koillisrannan taisteluiden veteraani. Hän palveli 8. Erillispataljoonan esikuntakomppanian puhelinjoukkueen johtajana ja osallistui taisteluihin kantakortin merkintöjen mukaan Koverossa, Koirinojalla, Hippolassa, Ruokojärvellä, Lemetissä, Kelivaarassa ja Lavajärvellä.
Talvisodan historia-kirjan (Sotatieteen laitos, XVI:3, WSOY 1978) mukaan IV armeijakunta ryhmittyi vuoden vaihteessa 1939/40 uudelleen taisteluosastoiksi. Isäni ErP 8 oli osa TstOs Mehiläistä ja sen ryhmä Keihästä. Tehtäväksi määrättiin hyökkäys Lemettiin, jolloin suuri vihollisen joukko jäisi saarroksiin. Taistelut alkoivat loppiaisena 1940. Viisi vuorokautta myöhemmin yötä päivää jatkuneet taistelut johtivat tavoitteen saavuttamiseen. Vihollisjoukot olivat saarroksissa eivätkä enää pyrkineet etenemään kohti Sortavalaa ja edelleen saartamaan Kannaksen suomalaisia taistelujoukkoja.
Isäni toimi Lemetin taisteluiden käynnistyessä TstOs:n ja Ryhmän viestiupseerina. Tuolle alueelle pystytettiin viestikeskus ja sille annettiin peitenimeksi Motti. Pidän varsin luontevana, että juuri 24 vuotta täyttänyt Metsähallituksen Loimolan hoitoalueen metsänhoitaja antoi tuon nimen, josta sitten muodostui yleisesti käytetty sotilastermi ja myöhemmin laajemminkin käytetty sana.
Kirjalliset maininnat:
Ensimmäisenä tuon ajankohdan ja paikan ilmaisi everstiluutnantti Aksel Suvantola Sotilasaikakausilehdessä vuonna 1952 muistellessaan Motti-sanan alkuperää. Simo Hämäläisen Sotilasslangin sanakirjassa 10 vuotta myöhemmin on lueteltu tammikuun puolivälin jälkeisiä päivämääriä, jolloin eri henkilöt muistelevat sanan kuulleensa tai sitä käyttäneensä puhelimessa. Kirjallinen lähde näistä muisteluista on esimerkiksi pakinoitsija nimimerkki Serp pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä sanomalehdessä.
Varhaisin tarkka kirjallinen merkintä Motti-sanan käytöstä on sotapäiväkirjoissa 24.1.1940 kello 16, jolloin TstOs Mehiläinen (13. D:n) antoi käskyn mm ErP 8:lle tiedustella mottien paikat. Motti-sanan on siis tuolloin jo vakiintunut Lemetin tienoilla taistelevien joukkojen sanastoon.
Selkeästi asia ilmaistaan Woldemar Hägglundin elämänkerrassa (Eeva-Liisa Ahtiainen: Woldemar Hägglund, Kollaan kenraali, Otava 2009, sivut 205 211): Sana (motti) syntyi Syskyjärveltä johtaneen tien varteen rakennetusta puhelinkeskuksesta joka sai peitenimen Motti halkokuutio Motti syntyi lähellä Lemetin ympäristössä olleita vihollisjoukkoja, ja kun nämä joutuivat saarroksiin, ruvettiin Lemetin saarretusta joukosta käyttämään motti-sanaa. Puskaradion levityksessä motti yleistyi tarkoittamaan kaikkia saarrettuja joukkoja.
Aksel Suvantola toteaa Motti-sanan merkityksen muuttumisesta edellä mainitussa artikkelissaan ..ei näitä asioita ehtinyt ajattelemaan, kun oli muutakin tekemistä ja vähäinen vapaa-aika oli käytettävä nukkumiseen.