Artikkelit
Kiintiöt auttavat myös miehiä
24.04.2012, Helsingin Sanomat 24.4.2012
Vilkas keskustelu sukupuolikiintiöistä yritysten ja laitosten johdossa jatkuu. Lähetin jutun maanantaina, ilmestyi jo tiistaina!
Kiintiöt auttavat myös miehiä
Mielipidekirjoituksissa (pääkirjoituksia myöten) on arvosteltu sukupuolen huomioon ottavien kiintiöiden asettamista. Arvostelun perustaksi on otettu menneisyyden tilanne, jolloin hallituspaikoille nimitettiin lähes yksinomaan miehiä vain joku pääomistajan naispuolinen jälkeläinen oli poikkeus tavasta.
Lain laatijat näkivät aivan oikein pidemmälle. Naisten koulutuksellinen enemmyys on meillä jatkunut jo 60 vuotta. Tuolloin tyttöjen ja nuorten naisten keskimääräinen koulutusvuosien määrä ylitti poikien ja nuorten miesten koulutusvuosien määrän.
Maatalousyhteiskunnissa tyttäret kävivät keskikoulun ja lyhyen keskiasteen koulutuksen pojat jäivät jatkamaan perinteisiä maaseudun ammatteja, joissa koulutusta ei katsottu tarvittavan samassa määrin. Nyt naiset ovat myös korkeakoulutuksen osalta melkein kaikilla koulutusaloilla ohittaneet miesten määrän ja tutkinnon suorittavien prosenttiset osuudet. Muutoksen nopeus tästä eteenpäin on nopeampi kuin muutos tähän saakka. Tästä seuraa vääjäämättä, että naiset täyttävät eniten koulutusta vaativat tehtävät ja siitä seuraa myös suurimmat vastuutehtävät.
Sukupuoleen liittyvä tasa-arvon puute, jonka poistaminen kesti vuosikymmeniä, ei tästä eteenpäin saa muuttua ja jatkua vuosikymmenien ajaksi miehiä syrjiväksi.
Meillä on edessämme niin vaikeat ajat, että tasa-arvoa edistävät ponnistelumme tulee kohdistaa nuorten ja vanhojen ihmisten syrjinnän poistamiseen. Hyvin koulutetut ja pontevat työikäiset naiset ja miehet kyllä pitävät puolensa tulevaisuuden maailmassa.
Esko Länsimies
Kuopio
Mielipidekirjoituksissa (pääkirjoituksia myöten) on arvosteltu sukupuolen huomioon ottavien kiintiöiden asettamista. Arvostelun perustaksi on otettu menneisyyden tilanne, jolloin hallituspaikoille nimitettiin lähes yksinomaan miehiä vain joku pääomistajan naispuolinen jälkeläinen oli poikkeus tavasta.
Lain laatijat näkivät aivan oikein pidemmälle. Naisten koulutuksellinen enemmyys on meillä jatkunut jo 60 vuotta. Tuolloin tyttöjen ja nuorten naisten keskimääräinen koulutusvuosien määrä ylitti poikien ja nuorten miesten koulutusvuosien määrän.
Maatalousyhteiskunnissa tyttäret kävivät keskikoulun ja lyhyen keskiasteen koulutuksen pojat jäivät jatkamaan perinteisiä maaseudun ammatteja, joissa koulutusta ei katsottu tarvittavan samassa määrin. Nyt naiset ovat myös korkeakoulutuksen osalta melkein kaikilla koulutusaloilla ohittaneet miesten määrän ja tutkinnon suorittavien prosenttiset osuudet. Muutoksen nopeus tästä eteenpäin on nopeampi kuin muutos tähän saakka. Tästä seuraa vääjäämättä, että naiset täyttävät eniten koulutusta vaativat tehtävät ja siitä seuraa myös suurimmat vastuutehtävät.
Sukupuoleen liittyvä tasa-arvon puute, jonka poistaminen kesti vuosikymmeniä, ei tästä eteenpäin saa muuttua ja jatkua vuosikymmenien ajaksi miehiä syrjiväksi.
Meillä on edessämme niin vaikeat ajat, että tasa-arvoa edistävät ponnistelumme tulee kohdistaa nuorten ja vanhojen ihmisten syrjinnän poistamiseen. Hyvin koulutetut ja pontevat työikäiset naiset ja miehet kyllä pitävät puolensa tulevaisuuden maailmassa.
Esko Länsimies
Kuopio