Artikkelit
Lääkärin vala ja "lopullinen epidemia"
01.04.1985, Suomen Lääkärilehti 40: 2926-2927
(ei kuvausta)
Lääkärin vala ja "lopullinen epidemia"
Maapallon olemassaoloa uhkaa nyt ensimmäisen kerran sen historiassa täydellinen tuhoutuminen. Murto-osakin maapallon ydinlatauksista riittää aiheuttamaan koko elämän loppumisen. Kirjoittaja ehdottaa, että lääkärin valaa muutettaisiin siten, että se vastaisi tätä "lopullisen epidemian" aiheuttamaa uhkaa.
Virkavalan ja ammattikuntasitoumusten tehtävänä on vahvistaa sitä yhteisöä, joka valan ottaa vastaan ja samalla yhdistää sitoumuksen tehneitä. Lääkäreiden jo tuhansia vuosia vannoman Hippokrateen valan tarkoituksena on alun perin ollut ryhmän sisäisen voiman lujittaminen. Yhteiskunta on vasta myöhemmin alkanut ottaa vastaan vakuutuksia oman rakenteensa ylläpitämiseen. Yhteiskuntaa, itse asiassa koko maapallon olemussaoloa, uhkaa nyt ensimmäisen kerran sen historiassa täydellinen tuhoutuminen. Rajoitetusti ja vahingossa tapahtuenkin vain murto-osa maapallon 50 000 ydinlatauksesta riittää aiheuttamaan koko ekologian romahtamisen ja elämän loppumisen. Yhteiskunnan tulisi nyt ottaa esiin kaikki keinot selviytyäkseen, vaikka kuinkakin heikot. Millä tavoin yhteiskunta velvoittaa lääkäreitään työskentelemään hyväkseen eri järjestelmissä yleensä ja erityisesti ydinsodan aiheuttaman "lopullisen epidemian" torjumiseksi?
Meillä Suomessa käytetty juhlallisen vakuutuksen kaava on melko kuivakas teksti, jossa on neljä virkettä. Ensimmäisessä sitoudutaan palvelemaan kanssaihmisiä, toisessa luvataan noudattaa yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja ja luvataan osallistua jatkokoulutukseen. Kolmannessa luvataan ottaa huomioon hoitotoimenpiteen aiheuttamat edut ja haitat. Viimeinen virke velvoittaa hoitamaan kaikkia ja sitoo olemaan loukkaamatta ihmisoikeuksia. Ei sanaakaan yhteiskunnan suurimmasta vaarasta, ei velvoitetta puolustaa ihmistä suurinta häntä koskaan uhannutta vaaraa vastaan.
Yhdysvalloissa ei ole olemassa yhtenäistä vakuutuksenantotapaa. Jokainen yliopisto noudattaa omaa käytäntöään. Kuitenkin lähes kaikki valmistuvat antavat jonkinlaisen vakuutuksen, joka yli puolessa tapauksista perustuu Hippokrateen valaan (Cassel, Jameton, Sidel ja Storey, JAMA 253:652-654). Amerikan lääkäriliiton eettinen komitea antoi 1980 mallin, jota suositeltiin kaikille lääkäreitä kouluttaville yliopistoille. Malli on lääkärikeskeinen: hänelle asetetaan vaatimuksia ammattitaidon, käytöksen ja kollegiaalisuuden suhteen, mutta hänelle annetaan oikeus valita potilaansa, työtoverinsa ja sijaintipaikkansa hätätapauksia lukuunottamatta. Viimeisenä kohtana on velvoite osallistua yhteiskunnan parantamiseksi tapahtuviin toimintoihin.
Jokainen Neuvostoliitossa valmistuva lääkäri (20 000/vuosi) allekirjoittaa lääkärinvalan ja lupaa noudattaa sitä kuolemaansa saakka. Vala on yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden sanelema. Ensimmäinen kohta kuuluu: "Vannon omistautuvani kaikella tiedollani ja voimallani säilyttämään ja parantamaan ihmiskunnan terveyttä ja hoitamaan ja ennalta ehkäisemään sairauksia, ja työskentelemään omantuntoni mukaisesti missä tahansa yhteiskunta minua tarvitseekaan". Potilaiden hoidon tason, vaitiolovelvollisuuden ja ammattitaidon ylläpitämisvelvoitteen osalta sisältö on samankaltainen kuin Suomessa ja Yhdysvalloissa. Joulukuussa 1983 Neuvostoliiton lääkärinvalaan tuli lisäys, joka kuuluu: "tiedostaen ydinaseistuksen aiheuttaman vaaran ihmiskunnalle, vannon taistelevani uupumatta rauhan puolesta ja ydinsotaa vastaan."
JAMA:n elokuun 2. päivän numerossa tänä vuonna oli useita ydinsotaa ja ydinsodan vastaista työtä koskevia kirjoituksia (40 vuotta Hiroshimasta ja Nagasakista!). Edellä mainitsemani artikkelin kirjoittajat ehdottavat, että huolimatta yhteiskuntien erilaisuudesta (jota heijastavat myös lääkärivalat) lääkäreiden huoli "lopullisesta epidemiasta" on Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa yhtäläinen. Siksi Yhdysvalloissakin annettavaan juhlalliseen vakuutukseen tulee kirjoittajien mielestä liittää lause: "Lääkärinä tulen työskentelemään turvatakseni potilaani, yhteiskuntani ja maailman ydinsodan uhkalta". Amerikan lääketieteen opiskelijoiden liitto antoi 1984 samankaltaisen suosituksen.
Suomessa lääkärin kuva kansalaisten silmissä on muuttunut. Koulutus sisältää aikaisempaa enemmän yhteiskunnallista ainesta. Oltiinpa tästä asiasta mitä mieltä tahansa, niin jokainen lääkäri on, ainakin hengessään, mukana "Lääkärit ydinsotaa vastaan -liikkeessä". Nykyisen käsityksen mukaan rajoitettukin ydinaseiden käyttö aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia maapallolla. Näiden muutosten seurauksena olevien vahinkojen ja sairauksien parantamiseen lääkäreillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Jää jäljelle vain ehkäisevä toiminta. Tämän tosiasian kirkastamiseksi ehdotan, että lääkärilupaustamme muutetaan vastaamaan "lopullisen epidemian" uhkaa. Lääkintöhallituksen pääjohtaja Matti Ruokola on tunnetusti rauhan mies ja räväkkä sanoissaan ja teoissaan. Tämän teon taakse hän varmaankin saisi koko lääkärikunnan tuen.
Esko Länsimies
dosentti
KYKS
Maapallon olemassaoloa uhkaa nyt ensimmäisen kerran sen historiassa täydellinen tuhoutuminen. Murto-osakin maapallon ydinlatauksista riittää aiheuttamaan koko elämän loppumisen. Kirjoittaja ehdottaa, että lääkärin valaa muutettaisiin siten, että se vastaisi tätä "lopullisen epidemian" aiheuttamaa uhkaa.
Virkavalan ja ammattikuntasitoumusten tehtävänä on vahvistaa sitä yhteisöä, joka valan ottaa vastaan ja samalla yhdistää sitoumuksen tehneitä. Lääkäreiden jo tuhansia vuosia vannoman Hippokrateen valan tarkoituksena on alun perin ollut ryhmän sisäisen voiman lujittaminen. Yhteiskunta on vasta myöhemmin alkanut ottaa vastaan vakuutuksia oman rakenteensa ylläpitämiseen. Yhteiskuntaa, itse asiassa koko maapallon olemussaoloa, uhkaa nyt ensimmäisen kerran sen historiassa täydellinen tuhoutuminen. Rajoitetusti ja vahingossa tapahtuenkin vain murto-osa maapallon 50 000 ydinlatauksesta riittää aiheuttamaan koko ekologian romahtamisen ja elämän loppumisen. Yhteiskunnan tulisi nyt ottaa esiin kaikki keinot selviytyäkseen, vaikka kuinkakin heikot. Millä tavoin yhteiskunta velvoittaa lääkäreitään työskentelemään hyväkseen eri järjestelmissä yleensä ja erityisesti ydinsodan aiheuttaman "lopullisen epidemian" torjumiseksi?
Meillä Suomessa käytetty juhlallisen vakuutuksen kaava on melko kuivakas teksti, jossa on neljä virkettä. Ensimmäisessä sitoudutaan palvelemaan kanssaihmisiä, toisessa luvataan noudattaa yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja ja luvataan osallistua jatkokoulutukseen. Kolmannessa luvataan ottaa huomioon hoitotoimenpiteen aiheuttamat edut ja haitat. Viimeinen virke velvoittaa hoitamaan kaikkia ja sitoo olemaan loukkaamatta ihmisoikeuksia. Ei sanaakaan yhteiskunnan suurimmasta vaarasta, ei velvoitetta puolustaa ihmistä suurinta häntä koskaan uhannutta vaaraa vastaan.
Yhdysvalloissa ei ole olemassa yhtenäistä vakuutuksenantotapaa. Jokainen yliopisto noudattaa omaa käytäntöään. Kuitenkin lähes kaikki valmistuvat antavat jonkinlaisen vakuutuksen, joka yli puolessa tapauksista perustuu Hippokrateen valaan (Cassel, Jameton, Sidel ja Storey, JAMA 253:652-654). Amerikan lääkäriliiton eettinen komitea antoi 1980 mallin, jota suositeltiin kaikille lääkäreitä kouluttaville yliopistoille. Malli on lääkärikeskeinen: hänelle asetetaan vaatimuksia ammattitaidon, käytöksen ja kollegiaalisuuden suhteen, mutta hänelle annetaan oikeus valita potilaansa, työtoverinsa ja sijaintipaikkansa hätätapauksia lukuunottamatta. Viimeisenä kohtana on velvoite osallistua yhteiskunnan parantamiseksi tapahtuviin toimintoihin.
Jokainen Neuvostoliitossa valmistuva lääkäri (20 000/vuosi) allekirjoittaa lääkärinvalan ja lupaa noudattaa sitä kuolemaansa saakka. Vala on yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden sanelema. Ensimmäinen kohta kuuluu: "Vannon omistautuvani kaikella tiedollani ja voimallani säilyttämään ja parantamaan ihmiskunnan terveyttä ja hoitamaan ja ennalta ehkäisemään sairauksia, ja työskentelemään omantuntoni mukaisesti missä tahansa yhteiskunta minua tarvitseekaan". Potilaiden hoidon tason, vaitiolovelvollisuuden ja ammattitaidon ylläpitämisvelvoitteen osalta sisältö on samankaltainen kuin Suomessa ja Yhdysvalloissa. Joulukuussa 1983 Neuvostoliiton lääkärinvalaan tuli lisäys, joka kuuluu: "tiedostaen ydinaseistuksen aiheuttaman vaaran ihmiskunnalle, vannon taistelevani uupumatta rauhan puolesta ja ydinsotaa vastaan."
JAMA:n elokuun 2. päivän numerossa tänä vuonna oli useita ydinsotaa ja ydinsodan vastaista työtä koskevia kirjoituksia (40 vuotta Hiroshimasta ja Nagasakista!). Edellä mainitsemani artikkelin kirjoittajat ehdottavat, että huolimatta yhteiskuntien erilaisuudesta (jota heijastavat myös lääkärivalat) lääkäreiden huoli "lopullisesta epidemiasta" on Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa yhtäläinen. Siksi Yhdysvalloissakin annettavaan juhlalliseen vakuutukseen tulee kirjoittajien mielestä liittää lause: "Lääkärinä tulen työskentelemään turvatakseni potilaani, yhteiskuntani ja maailman ydinsodan uhkalta". Amerikan lääketieteen opiskelijoiden liitto antoi 1984 samankaltaisen suosituksen.
Suomessa lääkärin kuva kansalaisten silmissä on muuttunut. Koulutus sisältää aikaisempaa enemmän yhteiskunnallista ainesta. Oltiinpa tästä asiasta mitä mieltä tahansa, niin jokainen lääkäri on, ainakin hengessään, mukana "Lääkärit ydinsotaa vastaan -liikkeessä". Nykyisen käsityksen mukaan rajoitettukin ydinaseiden käyttö aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia maapallolla. Näiden muutosten seurauksena olevien vahinkojen ja sairauksien parantamiseen lääkäreillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Jää jäljelle vain ehkäisevä toiminta. Tämän tosiasian kirkastamiseksi ehdotan, että lääkärilupaustamme muutetaan vastaamaan "lopullisen epidemian" uhkaa. Lääkintöhallituksen pääjohtaja Matti Ruokola on tunnetusti rauhan mies ja räväkkä sanoissaan ja teoissaan. Tämän teon taakse hän varmaankin saisi koko lääkärikunnan tuen.
Esko Länsimies
dosentti
KYKS