Artikkelit
Lentohypoksian ennakointi
01.02.1985, Duodecim 101: 1807
Tutkimusreferaatti
Lentohypoksian ennakointi
GONG H, TASHKlN D P, LEE E Y, SIMMONS M S: Am Rev Respir Dis 130: 980-986, 1984
Ylöspäin noustaessa ilmanpaine alenee ja tarjolla olevan hapen määrä vähenee. Terve henkilö ei huomaa tätä alle 3 000 m:n korkeudessa. Kroonista keuhkosairautta potevan, jolla jo merenpinnan tasolla ilmenee hypoksiaa, on vaikea sopeutua lisäkuormitukseen. Nykyiset liikennelentokoneet on paineistettu hyvin, mutta niissä vallitseva paine on kuitenkin selvästi merenpinnan tasolla vallitsevaa matalampi. Onko mahdollista ennakoida keuhkopotilaan ongelmia lentomatkalla? Kalifornialainen tutkimusryhmä on kehittänyt testin, jossa tutkittavan annetaan hengittää pieneneviä happikonsentraatioita. Ne vastaavat 1 500, 2 400 ja 3 000 metrin korkeutta.
Koehenkilöinä käytettiin 22 kroonista keuhkosairautta potevaa, joiden keski-ikä oli 65 vuotta, FEV% oli keskimäärin 46 % ja valtimoveren happiosapaine yli 8 kPa (60 mmHg). Tutkittavilta mitattiin keuhkojen ja sydämen toiminta eri korkeuksilla. Lähtötilanteessa veren happi-ja hiilidioksidiosapaineet olivat keskimäärin 9.2 ja 5.3 kPa ja hengitystaajuus 18/min. Kolmen kilometrin korkeudessa happiosapaine putosi keskimäärin 5.6 kPa:iin ilman hypokapniaa ja hyperventilaatiota.
Joka kolmannella tutkituista happiosapaine painui alle 5.3 kPa:n. Lähes puolelle ilmaantui merkittäviä rytmihäiriöitä. Tilastollisin keinoin selvitettiin, mikä merenpinnan tasolla mitatuista suureista ennakoi parhaiten hypoksiatestin aikaista happiosapainetta. Pelkkä valtimoveren happiosapaine selitti 88 % löydöksistä.
Tutkijoiden esittämän laskentakaavan perusteella voi arvioida, että pyrittäessä pitämään veren happiosapaine 1 500 metriin paineistetussa matkustamossa tasoa 7.3 kPa (55 mmHg) suurempana on merenpinnan tasolla oltava 9.0 kPa:n (67.5 mmHg) happiosapaine. Rytmihäiriöalttius on myös tärkeätä muista ja varoittaa potilasta siitä. Lisähapen antaminen on lentokoneessa varsin yksinkertaista ja helppoa. Asiasta on muistutettava potilasta ja lentokoneen henkilökuntaa, kun keuhkosairautta poteva lähtee lentomatkalle.
ESKO LÄNSIMIES
GONG H, TASHKlN D P, LEE E Y, SIMMONS M S: Am Rev Respir Dis 130: 980-986, 1984
Ylöspäin noustaessa ilmanpaine alenee ja tarjolla olevan hapen määrä vähenee. Terve henkilö ei huomaa tätä alle 3 000 m:n korkeudessa. Kroonista keuhkosairautta potevan, jolla jo merenpinnan tasolla ilmenee hypoksiaa, on vaikea sopeutua lisäkuormitukseen. Nykyiset liikennelentokoneet on paineistettu hyvin, mutta niissä vallitseva paine on kuitenkin selvästi merenpinnan tasolla vallitsevaa matalampi. Onko mahdollista ennakoida keuhkopotilaan ongelmia lentomatkalla? Kalifornialainen tutkimusryhmä on kehittänyt testin, jossa tutkittavan annetaan hengittää pieneneviä happikonsentraatioita. Ne vastaavat 1 500, 2 400 ja 3 000 metrin korkeutta.
Koehenkilöinä käytettiin 22 kroonista keuhkosairautta potevaa, joiden keski-ikä oli 65 vuotta, FEV% oli keskimäärin 46 % ja valtimoveren happiosapaine yli 8 kPa (60 mmHg). Tutkittavilta mitattiin keuhkojen ja sydämen toiminta eri korkeuksilla. Lähtötilanteessa veren happi-ja hiilidioksidiosapaineet olivat keskimäärin 9.2 ja 5.3 kPa ja hengitystaajuus 18/min. Kolmen kilometrin korkeudessa happiosapaine putosi keskimäärin 5.6 kPa:iin ilman hypokapniaa ja hyperventilaatiota.
Joka kolmannella tutkituista happiosapaine painui alle 5.3 kPa:n. Lähes puolelle ilmaantui merkittäviä rytmihäiriöitä. Tilastollisin keinoin selvitettiin, mikä merenpinnan tasolla mitatuista suureista ennakoi parhaiten hypoksiatestin aikaista happiosapainetta. Pelkkä valtimoveren happiosapaine selitti 88 % löydöksistä.
Tutkijoiden esittämän laskentakaavan perusteella voi arvioida, että pyrittäessä pitämään veren happiosapaine 1 500 metriin paineistetussa matkustamossa tasoa 7.3 kPa (55 mmHg) suurempana on merenpinnan tasolla oltava 9.0 kPa:n (67.5 mmHg) happiosapaine. Rytmihäiriöalttius on myös tärkeätä muista ja varoittaa potilasta siitä. Lisähapen antaminen on lentokoneessa varsin yksinkertaista ja helppoa. Asiasta on muistutettava potilasta ja lentokoneen henkilökuntaa, kun keuhkosairautta poteva lähtee lentomatkalle.
ESKO LÄNSIMIES