Artikkelit
Kudo sukkaa, mummo!
15.07.1995, Savon Sanomat
TERVE! -palsta
Kudo sukkaa, mummo!
Askartelu ja puutarhanhoito ehkäisevät dementiaa paremmin kuin kyläily tai sanaristikot.
Kukaan pohjoissavolainen ei voi olla tietämätön siitä, että henkinen ja ruumiillinen aktiivisuus suojaavat aivojamme tylsistymiseltä eli dementialta. Aivoprofessorimme Paavo Riekkinen on kiertänyt maakunnan varsin tarkkaan kertomassa innostavalla tavallaan tätä ilosanomaa.
Yllättävää kyllä, tältä viestiltä on puuttunut väestötasoiseen, prospektiiviseen tutkimukseen perustuva näyttö. Aikaisemmat tutkimukset, joissa aktiivisuuden ja aivojen terveenä säilymisen välillä on löydetty suotuisa yhteys, ovat perustuneet taannehtiviin kyselyihin tai poikittaistutkimuksiin.
Nyt tämä puute on korjattu, sillä laajasta eurooppalaisesta PAQUID-projektista on julkaistu ensimmäinen väestöä edustava seurantatutkimus. Työssä tutkittiin tuhansia ranskalaisen Gironden kaupungin yli 65-vuotiaita asukkaita. Erityinen huomio kiinnitettiin näiden ihmisten liikunnallisiin, älyllisiin ja sosiaalisiin toimintoihin ja askareisiin.
Kolmen vuoden seurannan aikaan noin kahdesta tuhannesta keskimäärin 75-vuotiaasta dementiaan sairastui 84 eli 14/1000 vanhusta/vuosi.
Kun verrattiin dementiaan sairastuneita terveinä säilyneisiin, näytti kaikki aktiivisuus suojaavan tylsistymiseltä. Mutta kun tilastollisessa käsittelyssä otettiin huomioon ikä ja lähtötilanteessa mitattu älyllinen suorituskyky, tylsistymiseltä suojaavana toimintona säilyi vain kolme: matkustelu, puutarhanhoito ja käsityöt.
Hieman yllättäen tavalliset pikkuvisiitit omaisten luona, eläkeläisryhmätoiminta, sanaristikoiden täyttäminen, lukeminen ja television katselu eivät suojanneet tylsistymiseltä tämän tutkimuksen mukaan. Kolmen merkittävän suojaavan harrastuksen vaikutus oli saman suuruinen, dementian ilmaantumisen vaara kolmen vuoden seurannan aikana puolittui. Jos ikääntyvä kansalainen harrasti kaikkia kolmea, eli matkusti, hoiti puutarhaa ja teki käsitöitä, hänen vaaransa sairastua dementiaan romahti viidenteen osaan!
Jos tämän lyhyen, mutta muuten hyvin toteutetun seurannan pohjalta rohkenee tehdä johtopäätöksiä, niin harrastuksen tulee vaatia kekseliäisyyttä, aloitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta sillä on vaikutusta tylsistymisen ehkäisyssä. Pelkkä passiivinen mukanaolo ja seuranta eivät riitä.
Sormien säännöllinen käyttö on välttämätöntä aivojen verenkierron virkistämiselle. Motorisella aivokuorella käsien monimutkaisten liikkeiden hallintaa säätelevät alueet ovat suuria. Siksi käsien ja sormien liikuttelu virkistää, tavallaan hieroo koko aivokuoren toimintoja. Pianistit ja viulunsoittajat esiintyvät vielä 100-vuotiaina, laulajat lopettavat uraansa jo puoli vuosisataa sitä ennen!
Sukkia kutova, pelargonioitaan ja sipulimaitaan hoitava ja junalla lapsenlapsiaan tervehtimässä käyvä mummi ehkäisee dementiaa ainakin halvemmalla ja mahdollisesti paremmin kuin lääketiede kykenee meitä tällä hetkellä suojaamaan.
Askartelu ja puutarhanhoito ehkäisevät dementiaa paremmin kuin kyläily tai sanaristikot.
Kukaan pohjoissavolainen ei voi olla tietämätön siitä, että henkinen ja ruumiillinen aktiivisuus suojaavat aivojamme tylsistymiseltä eli dementialta. Aivoprofessorimme Paavo Riekkinen on kiertänyt maakunnan varsin tarkkaan kertomassa innostavalla tavallaan tätä ilosanomaa.
Yllättävää kyllä, tältä viestiltä on puuttunut väestötasoiseen, prospektiiviseen tutkimukseen perustuva näyttö. Aikaisemmat tutkimukset, joissa aktiivisuuden ja aivojen terveenä säilymisen välillä on löydetty suotuisa yhteys, ovat perustuneet taannehtiviin kyselyihin tai poikittaistutkimuksiin.
Nyt tämä puute on korjattu, sillä laajasta eurooppalaisesta PAQUID-projektista on julkaistu ensimmäinen väestöä edustava seurantatutkimus. Työssä tutkittiin tuhansia ranskalaisen Gironden kaupungin yli 65-vuotiaita asukkaita. Erityinen huomio kiinnitettiin näiden ihmisten liikunnallisiin, älyllisiin ja sosiaalisiin toimintoihin ja askareisiin.
Kolmen vuoden seurannan aikaan noin kahdesta tuhannesta keskimäärin 75-vuotiaasta dementiaan sairastui 84 eli 14/1000 vanhusta/vuosi.
Kun verrattiin dementiaan sairastuneita terveinä säilyneisiin, näytti kaikki aktiivisuus suojaavan tylsistymiseltä. Mutta kun tilastollisessa käsittelyssä otettiin huomioon ikä ja lähtötilanteessa mitattu älyllinen suorituskyky, tylsistymiseltä suojaavana toimintona säilyi vain kolme: matkustelu, puutarhanhoito ja käsityöt.
Hieman yllättäen tavalliset pikkuvisiitit omaisten luona, eläkeläisryhmätoiminta, sanaristikoiden täyttäminen, lukeminen ja television katselu eivät suojanneet tylsistymiseltä tämän tutkimuksen mukaan. Kolmen merkittävän suojaavan harrastuksen vaikutus oli saman suuruinen, dementian ilmaantumisen vaara kolmen vuoden seurannan aikana puolittui. Jos ikääntyvä kansalainen harrasti kaikkia kolmea, eli matkusti, hoiti puutarhaa ja teki käsitöitä, hänen vaaransa sairastua dementiaan romahti viidenteen osaan!
Jos tämän lyhyen, mutta muuten hyvin toteutetun seurannan pohjalta rohkenee tehdä johtopäätöksiä, niin harrastuksen tulee vaatia kekseliäisyyttä, aloitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta sillä on vaikutusta tylsistymisen ehkäisyssä. Pelkkä passiivinen mukanaolo ja seuranta eivät riitä.
Sormien säännöllinen käyttö on välttämätöntä aivojen verenkierron virkistämiselle. Motorisella aivokuorella käsien monimutkaisten liikkeiden hallintaa säätelevät alueet ovat suuria. Siksi käsien ja sormien liikuttelu virkistää, tavallaan hieroo koko aivokuoren toimintoja. Pianistit ja viulunsoittajat esiintyvät vielä 100-vuotiaina, laulajat lopettavat uraansa jo puoli vuosisataa sitä ennen!
Sukkia kutova, pelargonioitaan ja sipulimaitaan hoitava ja junalla lapsenlapsiaan tervehtimässä käyvä mummi ehkäisee dementiaa ainakin halvemmalla ja mahdollisesti paremmin kuin lääketiede kykenee meitä tällä hetkellä suojaamaan.